Siipikarjan tautitilanne on Suomessa poikkeuksellisen hyvä. Meillä siipikarjatuotanto on vapaa esimerkiksi monista virustaudeista, joita muualla Euroopassa – myös naapurimaissamme – esiintyy.
Siipikarjan jalostusaines tuodaan maahan siitosmunina tai päivänvanhoina untuvikkoina tiukan tuontikontrollin kautta. Siipikarjan maahantuojat noudattavat niin virallisia tuontimääräyksiä kuin myös ETT:n antamia lisäohjeita tautiriskien hallitsemiseksi. Tällaisia ovat mm. tuontikaranteeni ja sen aikana tehtävät tutkimukset, joilla pyritään varmistamaan tuontilintujen tautivapaus.
Siipikarja on kotieläintuotannossamme myös siinä mielessä erityisasemassa, että saman eläinlajin vapaat edustajat – luonnonvaraiset linnut – elävät jatkuvasti tuotantoeläinten välittömässä läheisyydessä ja voivat näin toimia monien tuotantosiipikarjalle kohtalokkaiden tautien piilevinäkin kantajina ja levittäjinä.
Siipikarjatuotannon ketjumainen rakenne, sen keskittyminen tietyille alueille, yksikkökoon kasvu, ulkoilun lisääntyminen yms. tekijät asettavat siipikarjatilojen tautisuojaukselle erityisiä vaatimuksia. Tuottaja voi itse vaikuttaa eläintensä terveyteen ja vähentää huomattavasti tarttuvien eläintautien leviämisriskiä tilalle ennaltaehkäisevin toimin.
Riskienhallinnan kannalta on tärkeää uskaltaa epäillä tarttuvaa tautia ja tunnistaa sen oireet, jos linnuilla esiintyy jotain tavallisuudesta poikkeavaa, esim. rehun- tai vedenkulutuksen äkillinen muutos, muninnanlasku tai poikkeava käyttäytyminen.
Toimenpideohjeet siipikarjatilalle tautiepäilytilanteessa (ETT)
Toimintaohje siipikarjan sairaudensyyn selvitykseen
(Ruokavirasto yhteistyössä ETT:n ja Siipikarjaliiton kanssa 2019)
Siipikarjan tautidiagnostiikka Ruokavirastossa – Näytteenotto, tutkimukset ja lähetys (Ruokavirasto 2019)
Tarkentava näytteenotto-ohjeistus eläinlääkäreille siipikarjan hengitystie-, muninnanlasku- ja terveydenseurantapaketteihin (Ruokavirasto)
Lisätietoa (Ruokavirasto):
Siipikarjan tarttuvista taudeista,
niiden tutkimisesta ja
ehkäisystä rokotuksin
