Suomalaisten sikojen hyvinvoinnin mittaamiseen on kehitetty indeksi vuonna 2018. Eläinlääkäri käy sikatilalla säännöllisesti terveydenhuoltokäynneillä havainnoimassa mm. eläinten terveyttä ja olosuhteita, pienimmillä tiloilla kolme ja suurimmilla jopa 26 kertaa vuodessa. Kun eläinlääkäri tallentaa tiedot Sikavaan, lasketaan käyntitiedon perusteella tilalle hyvinvointi-indeksit jokaiselle eläinryhmälle (emakot, pikkuporsaat, vieroitetut porsaat ja lihasiat). Indeksi lasketaan sekä jokaisen käynnin jälkeen, että kahdesti vuodessa kuvaamaan mennyttä 12 kuukauden jaksoa. Tila voi näin seurata sekä äkillisiä muutoksia, että pitkän aikavälin kehitystä.
Sikavan hyvinvointi-indeksi perustuu tieteelliseen Welfare Quality® -järjestelmän periaatteisiin. Indeksin mittareina käytetään ympäristön ja olosuhteiden laadun lisäksi terveydestä ja käyttäytymisestä kertovia Sikavan havaintokohtia (kuva alla). Ympäristöä ja olosuhteita arvioidaan tällä hetkellä kuuden, käyttäytymistä kolmen ja terveyttä 11 indikaattorin avulla, jotka vaihtelevat hieman eri eläinryhmissä. Indeksi perustuu virhepisteisiin, mutta 2022 alkaen indeksiin on lisätty erityisen hyvistä olosuhteista kertovia tekijöitä lisäpisteinä. Lisäpisteitä indeksiin voi saada tällä hetkellä runsaasti kuivitetusta makuualustasta ja vapaa imetyksestä, jos pitopaikan indeksi on ennen lisäpisteitä jo ns. vihreällä tasolla.
Sikava-järjestelmä on maailmassa ainutlaatuinen. Terveydenhuoltotyön perustehtävä on jatkuva yhteistyö oman eläinlääkärin kanssa, mikä samalla tuottaa suuria määriä ajantasaista tietoa sikojen terveydestä ja hyvinvoinnista. Tiedolla on myös merkitystä elintarvikkeiden turvallisuudelle. Sikavan laatujärjestelmällä on ISO 9001-sertifikaatti. Sikava on myös Ruokaviraston hyväksymä kansallinen laatujärjestelmä, joka näkyy kuluttajalle Laatuvastuu-merkkinä.
