Suomalaisten sikatilojen hyvinvointia on mitattu ja seurattu indeksin avulla vuodesta 2018. Eläinlääkäri käy tilalla säännöllisesti keräämässä tietoa eläinten terveydestä ja olosuhteista, pienimmillä tiloilla kolme ja suurimmilla jopa 26 kertaa vuodessa. Tämän tiedon perusteella tilalle lasketaan hyvinvointi-indeksit jokaiselle eläinryhmälle (emakot, pikkuporsaat, vieroitetut porsaat ja lihasiat). Indeksi lasketaan sekä jokaisen käynnin jälkeen, että kahdesti vuodessa kuvaamaan mennyttä 12 kuukauden jaksoa. Tila voi näin seurata sekä äkillisiä muutoksia, että pitkän aikavälin kehitystä.
Sikavan hyvinvointi-indeksi perustuu tieteelliseen Welfare Quality® -järjestelmään, jota on käytännön syistä supistettu. Häntävaurioiden laskentatapaa on myös muutettu, koska Suomessa häntien katkaiseminen on yksiselitteisesti kielletty, toisin kuin esim. Keski-Euroopassa.
Sikavan hyvinvointi-indeksi perustuu sikojen ympäristön ja olosuhteiden laatuun, sekä terveydestä ja käyttäytymisestä kertoviin indikaattoreihin. Ympäristöä ja olosuhteita arvioidaan tällä hetkellä kuuden, käyttäytymistä kolmen ja terveyttä 11 indikaattorin avulla, jotka vaihtelevat hieman eri eläinryhmissä. Indeksi perustuu virhepisteisiin, mutta 2022 alkaen indeksiin on lisätty erityisen hyvistä olosuhteista kertovia tekijöitä lisäpisteinä. Lisäpisteitä indeksiin voi saada tällä hetkellä runsaasti kuivitetusta makuualustasta ja vapaa imetyksestä, jos pitopaikan indeksi on ennen lisäpisteitä jo ns. vihreällä tasolla.
Sikava-järjestelmä on maailmassa ainutlaatuinen. Järjestelmän ideana on jatkuva yhteistyö oman eläinlääkärin kanssa, mikä samalla tuottaa suuria määriä ajantasaista tietoa sikojen terveydestä. Tiedolla on myös merkitystä elintarvikkeiden turvallisuudelle. Sikavalla on ISO-sertifikaatti, joka on Ruokaviraston hyväksymä kansallinen laatujärjestelmä.
