Tautiriskien hallinta

Mustavalkoisia nautoja makaamassa puhtailla oljilla

Tuottaja voi vaikuttaa merkittävästi eläintensä terveyteen ja hyvinvointiin sekä vähentää riskiä tarttuvien eläintautien leviämisestä tilalle, tilan sisällä ja tilalta eteenpäin. Seuraavat ETT:n suosittelemat toimintatavat aiheuttavat hyvin pieniä kustannuksia verrattuna siihen, kuinka suuret kustannukset ovat, jos vakava eläintauti pääsee leviämään tilalle.

Ulkoinen tautisuojaus

Tilalle tulevat eläimet

Keskity yhteen tuotantomuotoon, koska eri eläinlajit, eri-ikäiset eläimet sekä vilkas eläinliikenne lisäävät tautiriskejä. Eläimen ostajana sinulla on oikeus esittää myyjälle eläinten terveyteen liittyviä vaatimuksia. Järjestä ostetuille eläimille tilat, jossa voit pitää niitä karanteenissa 4–6 viikon ajan.

Kotimaasta

Vaadi aina todistus lähtökarjan terveydentilasta (ETU Nautakarjan terveystodistus). Edellytä, että tilallesi tulevat naudat on tutkittu salmonellan varalta kielteisin tuloksin kahden kuukauden sisällä ennen siirtoa. Älä hanki pitoeläimiä lihanautakasvattamosta tai teuraseläinvälityksestä. 

Ulkomailta 

Ota aina ennen eläinten tuontia yhteys ETT:hen. Muista rekisteröityä eläinten tuojaksi Ruokavirastoon, joka antaa viralliset tuontivaatimukset. Mikäli ostat Suomeen jo tuotuja eläimiä, tuontispermaa tai -alkioita, varmistu, että ne on tuotu maahan ETT:n ohjeiden mukaisesti. Muista myös ETT:n ohjeiden mukaiset tuontialkioiden vastaanottajien tutkimukset alkionsiirron jälkeen. 

Tilalta lähtevät eläimet

Tuo eläimet itse ulos navetasta tai järjestä oven läheisyyteen lastaustila lähteville eläimille. Älä päästä eläinkuljettajaa eläintiloihin. Ei ole suositeltavaa päästää kuljettajaa myöskään lastaustilaan. Jos kuljettajan on käytävä lastaustilassa, tarjoa hänelle suojajalkineet, -vaatteet ja varusteet nautojen liikutteluun sekä mahdollisuus käsien ja saappaiden pesuun.

Ota pitoon myytävistä eläimistä salmonellanäytteet ja tilaa eläinlääkäriltäsi ETU Nautakarjan terveystodistus. Jos karjassa on esiintynyt tarttuvien tautien oireita, älä myy eläimiä pitoon ennen kuin vähintään 4 viikkoa on kulunut oireiden häviämisestä.

Huolehdi rehuja ostaessasi että tuontirehujen ja -rehuaineiden valmistaja tai tuoja on ETT:n positiivilistalla. Jos tuot itse maahan rehua tai rehuaineita, varmista, että tuontierä tutkitaan Suomessa salmonellan varalta ennen käyttöönottoa. Säilytä tutkimustodistus.

Sijoita rehu- ja kuivikevarastot erilleen lannan ja raatojen säilytyspaikoista. Säilytä irtorehut ja rehuvilja päältä suljetuissa, tiiviissä metalli- tai lasikuitusiiloissa. Rehunpurkupaikan tai rahtisekoittajan toiminta-alueen tulee olla kovapohjainen, puhdas ja kuiva. Huolehdi, ettei haittaeläinten ulosteita pääse rehuun tai juomaveteen. Suojaa myös kuivikkeet ja virikemateriaali linnuilta ja jyrsijöiltä. Huomioi erityisesti, ettei linnuille ole istumapaikkoja rehu- tai kuivikevarastoissa tai ruokintapaikkojen yläpuolella.

Mikäli tilasi eläimissä on jonkin tarttuvan taudin oireita, ilmoita asiasta omalle eläinlääkärillesi ja hänen arvionsa mukaan teurastamolle, rehuntoimittajalle, Nasevaan (erityistilannemerkintä) ja lomittajalle. Näin tilanne voidaan ottaa huomioon ajo- ja työjärjestyksen suunnittelussa. Jos kyseessä on tauti, joka voi levitä koneiden mukana, ilmoita asiasta lisäksi koneurakoitsijalle ja yhteiskoneiden käyttäjille.

Henkilöliikenne

Järjestä eläintilojen sisäänkäyntiin tautisulku, jonka kautta kaikkien – myös tilanväen ja työntekijöiden – on aina kuljettava. Järjestä mahdollisuus käsien ja jalkineiden pesuun. Puhdas ja likainen alue on eroteltava selkeästi toisistaan niin, ettei kulkureittien risteäminen ole mahdollista. Käytä itse ja vaadi kävijöitä käyttämään puhdasta suojavaatetusta ja -jalkineita sekä kertakäyttökäsineitä. Varaa työvälineitä varten esimerkiksi sanomalehdellä suojattu työtaso. Järjestä mahdollisuus käsien, jalkineiden ja työvälineiden pesuun. Pese kätesi käyttäen nestesaippuaa ja kuivaa kädet käsipaperiin aina ennen eläintiloihin menoa ja sieltä poistuttaessa. Käytä käsihuuhdetta tarvittaessa.

Ajoneuvoliikenne ja urakoitsijat

Kaikki tilan ulkopuolelta tulevat kulkuneuvot, myös rehuauto, muodostavat riskin eläintautien siirtymisestä tilalle. Pyri järjestämään tilakeskuksen kulkureitit siten, etteivät rehun- ja lannankuljetusreitit risteä. Mikäli risteämistä ei voida välttää, suojaa nämä kohdat ajosillalla, kuivikkeella tai kuivadesinfiointiaineella. Puhdista risteykset huolellisesti työn päätyttyä. Edellytä koneurakoitsijoilta, että työkoneet on puhdistettu ja tarvittaessa desinfioitu ennen tilalle tuloa. Tarjoa mahdollisuus koneiden pesuun ja desinfiointiin ennen tilalta poistumista. Pesupaikan tulee sijaita etäällä eläintiloista. Sopikaa toisten tilojen kanssa yhteiskäytössä olevien koneiden pesukäytännöistä. Järjestä raatojen noutopaikka etäälle eläintiloista, mielellään yleisen tien varteen.

Ulkomaanmatkat

Jos käyt ulkomaisilla eläintiloilla, käytä suojavarusteita ja huolehdi käsien pesusta. Älä mene Suomessa eläintiloihin ennen kuin viimeisestä eläinkontaktista ulkomailla on kulunut vähintään 48 tuntia. Sauno Suomeen palattuasi, pese matkalla käytetyt vaatteet ja pese sekä desinfioi kengät. Älä tuo eläinperäisiä tuotteita mukanasi ulkomailta. Jos olet saanut matkallasi ripulin, varmistu, että et ole salmonellatartunnan kantaja.

Ulkomaiset vierailijat ja työntekijät

Myös ulkomaisia kävijöitä ja työntekijöitä koskevat ulkomaanmatkojen ohjeet.  Älä päästä eläintiloihin kävijöitä alueilta, joilla esiintyy helposti leviäviä eläintauteja. Ulkomailta ei saa tuoda elintarvikkeita suomalaisille eläintiloille.

Muiden kotieläinten paikka ei ole tuotantoeläintiloissa, rehustamossa tai rehuvarastoissa. Jos tilalla on kissoja, niitä tulee olla korkeintaan muutama ja ne tulee pitää tuotantorakennusten ulkopuolella. Muut kotieläimet voivat levittää tartuntoja nautoihin sekä ympäristöstä että oireettomina kantajina. Estä jyrsijöiden ja lintujen pääsy tuotantorakennuksiin. Torju jyrsijöitä ja kärpäsiä säännöllisesti, estä lintujen pesiminen tuotantorakennuksissa ja käytä karkottimia. Älä ruoki lintuja tuotantorakennusten läheisyydessä.

Sisäinen tautisuojaus

Tuotantorakennusten hyvä järjestys ja yleinen hygienia vähentävät tautiriskiä. Korkea eläintiheys lisää tartuntapainetta, sillä taudit leviävät yleensä eritteiden ja suoran kontaktin välityksellä. Tuotantoyksikön jako osastoihin ja osastojen kertatäyttöisyys mahdollistavat ikärakenteeltaan yhtenäisen eläinaineksen. Kertatäyttöiset osastot voidaan pestä ja desinfioida erien välillä.

Ryhmittele lypsylehmät utareterveystilanteen mukaan. Järjestä vasikat ikäryhmittäin ja siirrä koko ryhmä kerrallaan. Pese ja tarvittaessa desinfioi karsinat ryhmien välillä. Yhdensuuntainen eläinvirta vähentää tartuntojen leviämistä vanhemmista nuorempiin, joten älä jätä tilalla jo olevaa eläintä uuteen ryhmään.

Eläintiheyden nousu voi lisätä tartuntoja myös heikentyneiden olosuhteiden ja niistä aiheutuvan stressin kautta. Tarjoa mahdollisuuksia lajille ominaiseen käyttäytymiseen sekä olosuhteet, joihin eläin pystyy helposti sopeutumaan. Ruoki eläimiä tuotantovaiheen mukaisesti ja huolehdi riittävästä veden saannista. Tarkkaile eläintesi käyttäytymistä, kehitä karjasilmääsi ja reagoi merkkeihin, jotka kertovat eläinten mahdollisesti kokemasta stressistä.

Tarkkaile karjasi terveyttä ja luo kokonaiskuva karjassasi ilmenevistä sairauksista, luomisista ja kuolemista. Selvitä sairauksien syyt yhteistyössä eläinlääkärisi kanssa ja toimita tarvittavat näytteet tutkittavaksi. Hyödynnä raadonavauksia, lihantarkastusraportteja ja terveydenhuoltokäyntejä tautiseurannassa. Käytä Nasevaa hoito- ja lääkitystietojen tallentamiseen sekä erityistilannemerkintöjä taudinpurkauksissa. Huolehdi itsestään kuolleiden ja tilalla lopetettujen eläinten hävityksestä määräysten mukaisesti.   

Solmi eläinlääkärisi kanssa terveydenhuoltosopimus, jolla liityt nautatilojen terveydenhuollon seurantajärjestelmä Nasevaan. Ole mukana tuotannonseurannassa sekä laatuohjelmissa. Kerran vuodessa tehtävän terveydenhuoltosuunnitelman ja tautisuojauksen arvioinnin avulla pyritään suunnitelmallisesti parantamaan eläinten terveyttä, hyvinvointia ja tuottavuutta.

Tautien torjunta ei välttämättä vaadi suuria investointeja. Verkostoidu ja jaa toimivia ratkaisuja muiden tuottajien kanssa. Arvioi tilasi tautisuojauksen kriittiset pisteet eläinlääkärin tai neuvojan kanssa tehdyn Biocheck-arvioinnin avulla. Hyödynnä terveydenhuoltoeläinlääkärin ja tuotantoketjun osaamista, jotta tilalle löydetään hyvät toimintatavat. Oikeanlaiset päivittäiset rutiinit ja jatkuva valppaus parantavat merkittävästi tilasi suojautumista tarttuvilta taudeilta.

Löydät Nasevan sivuilta lisäohjeita ja lomakkeita sekä Ruokaviraston sivuilta tietoa eläintaudeista ja raatokeräilystä.

Tautiriskien hallinta nautatiloilla (ohje päivitetty 2012) Tilatason riskien arvioimiseen nautatiloilla voi käyttää apuna alla olevaa lomaketta. Lomakkeesta voi tarvittaessa laatia tilan riskienhallintasuunnitelman. Tautiriskien kartoituslomake nautatiloille Tautisulun kuvallinen ohje (pdf)

Tuottajakoulutusmateriaali ”Ota koppi nautaterveydestä” – webinaarisarjaan. Koottua tietoa nautojen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä terveydenhuollon keinoin.

Nautaterveyteen liittyvissä asioissa ota yhteyttä

Milla Hiekkaranta
Asiantuntijaeläinlääkäri
Puh. 050 340 7495
etunimi.sukunimi@ett.fi