Tätä katsausta kirjoitan etätöistä kotona keittiön pöydän ääressä. Kevät on ollut hyvin poikkeuksellinen koronapandemian vuoksi. Maaliskuussa kesken talvilomani Suomessa otettiin valmiuslaki käyttöön, ja vain yhden päivän marginaalilla pääsin itsekin palaamaan lomamatkalta kotikaranteeniin. Suomi meni ”kiinni” muutamaksi kuukaudeksi, ja nyt ollaan varovaisesti palaamassa arkeen, joka ei kovin nopeasti palaa sellaiseksi, mitä arki oli ennen pandemian alkua. Toivottavasti kotimaisen ruuan arvostus kuitenkin nousee entisestään, vaikka koronapandemian yhteydessä eläintuotantoa onkin arvosteltu pandemioiden riskitekijänä.
Kevään aikana olen monesti ajatellut, että epidemioihin varautumisessakin ETT on ollut aikaansa edellä jo pitkään. Tilojen tautisuojaukseen olemme tarjonneet ohjeita ja koulutusta jo parin vuosikymmenen ajan. Olemme puhuneet käsienpesun tärkeydestä eläintiloihin mennessä ja sieltä poistuttaessa ja yhtäkkiä olemme arjessamme tilanteessa, jossa pesemme ja desinfioimme kätemme huolellisesti ennen lähikauppavierailua ja heti sen jälkeen.
Toivon, että koronapandemia herättää meidät siitä kuplasta, että hyvä eläinterveyskin olisi Suomessa itsestäänselvyys. Nyt, kun olemme oppineet henkilötautisuojauksesta suojellaksemme itseämme ja muita kansalaisia koronavirustartunnalta, voimme siirtää opit käytäntöön myös eläintiloille. Myös eläintaudit tarttuvat sekä suoraan eläimestä toiseen esimerkiksi eläinkaupan kautta että epäsuorasti jonkin esineen tai henkilön välityksellä. Ostoeläinten terveydentila tulee olla tunnettu, ja ne olisi hyvä sijoittaa erilleen tilalla jo olevista eläimistä. Haittaeläinten torjunnasta tulee huolehtia tehokkaasti. Kuljetusauto ja sen kuljettaja sekä muut tilalla kävijät voivat huonolla tuurilla levittää tartuntoja tehokkaasti. Remonttia odottavan kesämökkini lattiaa siivotessa mietin, miten muistaisin, että tästä lähtien kengät on riisuttava aina ennen sisälle menoa. Aiemman tavan poiskitkemiseksi suunnittelin asentavani penkin poikittain ovelle kenkien riisumisesta muistuttamaan. Tartunnoilta (ja kurakokkareilta) suojautumisessa tärkeää onkin oma asenne sekä riskikohteiden tunnistaminen – tällöin arjessa tulee huomioitua moni tautisuojaukseen liittyvä asia kotieläintiloillakin.
ETT:n seuraavat pari vuotta ovat hyvin hankekeskeisiä. ETT vetää itse kahta hanketta: Ruokaketjuhanke 3:ssa kehitämme kestävää ruokajärjestelmää ja Sika-alan eläintautirahastohankkeen avulla on tarkoitus parantaa sikatilojen tautiriskien hallintaa ja suunnitella malli rahastolle, joka täydentäisi nykyisten ryhmävakuutusten maksamia korvauksia esimerkiksi salmonellasaneerausten yhteydessä. Läheistä hankeyhteistyötä tehdään myös Ruokaviraston Salmonellan leviäminen sika- ja nautatiloille -hankkeen sekä Satafoodin Bioturvallisuushankkeen kanssa. Viimeisimpänä hankerahoituksen sai Suomen Sikayrittäjät ry:n hallinnoima ja Suomen Siipikarjaliitto ry:n kanssa yhdessä vetämä Suojaa SiKana -hanke, jossa jatketaan edelleen tautisuojauksen tehostamista siipikarja- ja sikatiloilla. ETT on hankkeessa mukana asiantuntijana.
Suomen kesä näyttää juuri nyt parhaat puolensa. Juhannuksena teillä kaikilla on toivottavasti aikaa nauttia suvesta, saunasta ja hyvästä grilliruuasta! Loppukesäksi toivon sateita ja poutaa sopivassa suhteessa suotuisten maanviljelyolosuhteiden saavuttamiseksi!
Seinäjoella 17.6.2020
Ina Toppari, toiminnanjohtaja