Viljan ja rehujen huolellisella varastoinnilla voidaan pienentää tuotantoeläinten salmonellatartunnan riskiä huimasti.
Suurin osa nauta-, sika- ja siipikarjatiloilla vuosittain todettavista salmonellatartunnoista on lähtöisin haittaeläimistä eli linnuista ja jyrsijöistä. Tartunnat ovat tulleet eläinten ulottuville, yleensä rehuun tai juomaveteen, päätyneistä haittaeläinten ulosteista. Siksi vilja- ja väkirehuvarastojen sekä rehujen käsittely- ja ruokintalaitteiden puhtaus on tärkeää.
Sään viiletessä jyrsijät hakeutuvat rehuvarastoihin ja eläintiloihin suojan ja ravinnon perässä. Syksyisin jyrsijätorjunnasta on syytä huolehtia tavallista paremmin.
Vilja ja rehut suljettuun varastoon
Paras tapa suojata vilja ja muut väkirehut on varastoida ne suljetuissa varastoissa, joihin jyrsijät ja linnut eivät pääse. Kun haittaeläimet eivät pääse syömään viljaa tai rehua, eivätkä linnut istumaan ja ulostamaan varaston yläpuolelle, rehut ovat suojassa.
Jos varastopaikka on päältä avoin tasovarasto, ei katossa saa olla rakenteita, joissa linnut voivat istuskella.
Myös varastokuivureiden täyttösuppilot kannattaa peittää silloin kun varastokuivuria ei täytetä. Avoimeen täyttösuppiloon voi päästä lintujen ulosteita, jotka päätyvät viljan mukana siiloon ja likaavat koko viljaerän. Salmonella lisääntyy lämpimässä ja kosteassa siilossa, eikä sitä todennäköisesti huomata viljasta ennen kuin salmonellatartunta todetaan viljaa syöneissä eläimissä.
Ruoka ja piilopaikat houkuttelevat jyrsijöitä
Kun tarjolla on ruokaa, on myös syöjiä. Maahan karisseet rehut kannattaa siivota pois heti niin rehu- ja viljavarastoilla kuin murskeviljalaakasiilojen, -aumojen ja -tuubienkin lähistöltä. Varastojen ja tuotantorakennusten vierustoilla kannattaa pitää kahden metrin vyöhyke, jolla ei ole tavaraa tai kasvillisuutta eläinten suojapaikoiksi. Kova alusta kuten betoni, asfaltti tai tiukkaan poljettu sora on sopiva murskevilja-aumoille ja -tuubeille. Rakennusten seinustoilla voi olla lyhyttä nurmikkoakin.
Kuivurin siivous on kuivauskauden päättyessä ajankohtaista. Kippausmontun ympäristöön ja tasoille karissut vilja on siivottava pois haittaeläimiä houkuttamasta, samoin viljan esipuhdistusjäte, josta syntyy helposti jyrsijöiden suojapaikka talven ajaksi.
Jyrsijöiden torjunta-aineet ja merkkisyötitkin tekevät paremmin kauppansa, kun tarjolla ei ole viljaa tai muuta rehua.
Viljaa ostettaessa kannattaa tarkistaa, että vilja on varastoitu suljetuissa siiloissa ja haittaeläintorjunnasta on huolehdittu. Paras toimintatapa on sopimustuotanto. Vähänkin epäilyttävissä tapauksissa on parasta käydä itse paikan päällä toteamassa tilanne ennen sitovaa ostopäätöstä ja viljan siirtoa.
ETT:n ohjeita haittaeläimiltä suojautumiseen ja niiden torjuntaan