Eläinten terveys ETT:n Ruokaketjuhankkeiden (2015-2017 ja 2018-2019) puitteissa on kerätty ja tilastoitu broilerien hyvinvointia kuvaavia tietoja. Ruokaketjuhanke 2:n – Alkutuotannon laatujärjestelmistä lisäarvoa maidon-, lihan- ja kananmunantuotantoketjuille – päättyessä tiedonkeruu kattaa jo yli 99 % suomalaisesta broilerintuotannosta. Kansainvälisesti verrattuna suomalaisten broilerien terveys ja hyvinvointi ovat korkealla tasolla. Poikkeuksellista on se, että Suomessa tuloksiin päästään ilman tuotantopolven broilerien rokotuksia ja antibioottihoitojen tarvetta.
Hyvinvointia kuvaavaa laatutietoa tuotannosta
Kolmen suurimman suomalaisen broilerintuotantoketjun tietojärjestelmiin kertyvää tila- ja teurastamo-tason seurantatietoa on koottu ETT ry:n toimesta kansalliseksi tilastoksi vuodesta 2012 alkaen. Seurattavia parametrejä ovat esimerkiksi broilereiden ensimmäisen viikon, koko kasvatusajan ja teuraskuljetusten aikaiset poistumat, kokojyvien käyttö broilereiden ruokinnassa, jalkapohjien kunto sekä teurashylkäykset.
Kansainvälisesti tunnustettu broilereiden hyvinvoinnin mittari on jalkapohjien kunto. Kasvatusolosuhteet – ennen kaikkea kuivike, sen laatu ja kunto – sekä rehu ja suolistoterveys vaikuttavat merkittävästi broilerien jalkapohjien kuntoon. Suomen erinomaiset jalkapohjapistetulokset tarkastuseläinlääkärien tekemässä arvioinnissa kertovat tuottajien korkeasta ammattitaidosta ja broilerien hyvästä hoidosta.
Lisätietoa suomalaisten broilerien jalkapohjapistetuloksista
Kolibasilloosiongelma saatu hallintaan
E. coli -bakteerin aiheuttamat untuvikkojen yleistulehdukset ovat viime vuosina aiheuttaneet ongelmia suomalaisellekin broilerintuotannolle. Tämä näkyi meillä myös kansallisessa tilastossa vuonna 2013 lievänä ja vuoden 2014 lopulta alkaen selkeänä poistumien ja teurashylkäysten lisääntymisenä.
Asiaa selvitettiin elinkeinon toimesta yhteistyössä viranomaisten kanssa sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Tutkimuksessa todettiin vertikaalisesti, emoilta poikasiin, leviävä ST117 O78:H4 -kolibakteerikanta, jonka havaittiin esiintyvän taudinaiheuttajana broilerilla Suomen lisäksi ainakin myös Tanskassa ja Norjassa (T. Ronco et al., 2017). Kanta poikkeaa tavanomaisista kolibakteerikannoista siinä, että se kykenee aiheuttamaan broilereiden sairastumisen ilman altistavia tekijöitä.
Vuoden 2017 lopussa elinkeino sai viranomaisilta luvan rokottaa broilereiden emoparvia kyseistä bakteerikantaa vastaan. Tämän jälkeen tautipaine on laskenut selvästi rokotettujen emojen jälkeläisillä, ja broilerien terveystilanne on normalisoitunut. Sekä ensimmäisen viikon kuolleisuus että koko kasvatusajan poistuma ovat nyt vastaavalla tasolla kuin ne olivat ennen kolibasilloosiongelmien alkua vuonna 2012.
Broilereiden keskimääräinen poistuma:
Suomalaiset broilerialan yritykset ja yhdistykset kokevat kansallisen tiedonkeruun tärkeänä toimena kehitettäessä lintujen terveyttä ja hyvinvointia yhdessä viranomaisten kanssa.
Lisätietoja:
• Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz, Eläinten terveys ETT ry puh. 050 559 6202
• Toiminnanjohtaja Hanna Hamina, Suomen Siipikarjaliitto ry, puh. 050 573 0773