Haaskaruokintaa tulee rajoittaa lintuinfluenssariskin vuoksi

Euroopassa laajalle levinneet eläintaudit, korkeapatogeeninen lintuinfluenssa (HPAI) ja afrikkalainen sikarutto (ASF), uhkaavat molemmat myös suomalaista tuotantoa. Lintuinfluenssa H5N8-tyypin virusta on löydetty Suomesta viimeisen kuukauden aikana. Luonnonvaraisten lintujen kevätmuutto meille on pian alkamassa seuduilta, joilla eri lintuinfluenssaviruksia esiintyy runsaasti. Afrikkalainen sikarutto on vähitellen levinnyt kohti länttä, viimeksi Puolan villisikakannasta itäisen Saksan alueella. Baltian maissa ja Venäjällä endeemisenä esiintyvä afrikkalainen sikarutto on jatkuva riski Suomelle villisikojen kautta.

Lintuinfluenssa H5N8-virusta on meillä löydetty  nyt Janakkalasta ja Helsingistä, mutta todennäköistä on, että virusta esiintyy meillä myös muilla alueilla. Ajankohtainen lintuinfluenssatilanne Suomessa (Ruokavirasto)

Haaskaruokinta voi aiheuttaa tartuntojen leviämisriskin

Helposti leviävät eläintaudit, kuten lintuinfluenssa tai afrikkalainen sikarutto, voivat luonnonvaraisten eläinten kautta aiheuttaa suuren riskin siipikarja- ja sianlihantuotannolle. Petolinnut saavat usein lintuinfluenssatartunnan vesilinnuista ja voivat levittää tartuntaa edelleen suoran kontaktin, mutta myös jätöstensä kautta esim. haaskalla käydessään. Vastaavasti villisiat ASF-tartunnan saatuaan erittävät virusta voimakkaasti kaikissa eritteissään ja levittävät tartuntaa edelleen. Molemmat virukset kestävät myös hyvin esim. kylmiä olosuhteita ja säilyvät pitkään tartuntakykyisinä mm. raadoissa ja luonnonvesissä.

Lintuinfluenssa- ja ASF-tartunnat saattavat aiheuttaa myös luonnonvaraisista eläimistä löytyessään rajoitusvyöhykkeiden perustamisen löytöpaikan ympärille. Tällaisella rajoitusvyöhykkeellä eläinten ja niiden tuotteiden siirtoa rajoitetaan, ja tuotantotiloille kohdistetaan toimenpiteinä valvontaa ja mahdollisesti näytteenottoa.

Ei haaskaruokintaa siipikarja- ja sikatilojen läheisyydessä

ETT suosittelee, ettei haaskaruokintaa harjoiteta siipikarja- tai sikatilojen läheisyydessä. Etäisyyttä siipikarja- ja sianlihantuotantoyksiköihin tulee olla vähintään 3 km, mieluummin 10 km.

Suosittelemme myös, että siipikarja- ja sianlihantuottajat olisivat aktiivisesti yhteydessä paikallisiin metsästysseuroihin ja/tai tuntemiinsa luontokuvaajiin ja huolehtisivat siitä, ettei oman tilan läheisyyteen järjestetä haaskaruokintaa.