ETT:n 30-vuotisjuhlassa korostui yhteistyön merkitys
Eläinten terveys ETT ry perustettiin 30.6.1994 nimellä Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry. Yhdistyksen varsinainen käytännön työ käynnistyi saman vuoden syksyllä Seinäjoen Itikanmäellä. Yhdistys juhlisti viime perjantaina 20.9.2024 30-vuotista taivaltaan samalla tontilla sijaitsevassa taide- ja kulttuurikeskus Kalevan Navetassa juhlaseminaarin merkeissä.
Lämminhenkinen yhteistyön juhla
Seminaarissa oli edustettuna laaja joukko ETT:n jäsenyrityksiä ja sidosryhmiä. ETT ry:n toiminnan takana eivät ole vain sen hallitus ja toimihenkilöt, vaan yhdistyksen koko jäsenkunta. Yli 70 osallistujan joukossa oli myös jo yhdistyksen perustamisvaiheessa mukana vaikuttaneita henkilöitä. He muistelivat lämmöllä sitä yhteistyön henkeä, joka vallitsi, kun elinkeino päätti ottaa vastuuta Suomen hyvän eläintautitilanteen säilyttämisestä viranomaisten mahdollisuuksien rajoittuessa ETA-sopimuksen ja myöhemmin EU-jäsenyyden myötä. Riskinhallinta koski alkuvaiheessa lähinnä tuotantoeläinten ja rehujen tuontia Suomeen, mutta yhdistyksen tehtävänkuva on laajentunut huomattavasti kattaen nyt mm. ainutlaatuisen tuotantoeläinten terveydenhuoltojärjestelmän.
Yhteistyössä on alan voima
Seminaarin juhlapuheen piti valtiosihteeri Päivi Nerg, joka muisteli yhdistyksen toiminnan suunnitteluvaihetta ja alkuaikoja, jolloin hän työskenteli silloisessa tehtävässään tiiviisti yhteistyössä ETT:n ensimmäiseksi toiminnanjohtajaksi kutsutun Pirjo Kortesniemen kanssa. Nerg kertoi olevansa ylpeä alasta, joka on osoittanut pystyvänsä pitkäjänteiseen yhteistyöhön terveiden ja hyvinvoivien tuotantoeläinten hyväksi. Hän myös nosti esiin sen, että tätä työtä on tehty unohtamatta alkutuotannon tuottavuutta ja elintarviketurvallisuutta, ja että tällä kaikella tuetaan suomalaisen elintarvikeketjun kilpailukykyä.
Eläintaudit eivät tunne rajoja
Ruokaviraston pääjohtaja Leena Räsäsen aiheena oli tautivarautuminen nyt ja tulevaisuudessa. Hän painotti, ettei hyvä eläintautitilanteemme ole syntynyt itsestään, vaan se on vuosikymmenten pitkäjänteisen ja tavoitteellisen työn tulosta. ”Suomalaisen yhteiskunnan vahvuus, keskinäinen luottamus, konkretisoituu upealla tavalla hyvässä eläinten terveystilanteessa”, sanoi Räsänen. Hän totesi maahan tuotavien eläinten eläintautiriskien näinä kolmena vuosikymmenenä pysyneen erinomaisesti hallinnassa, ja että yhdistyksen työpanosta onkin voitu viime vuosina suunnata enemmän eläinten hyvinvoinnin edistämiseen, lääkitsemiskäytäntöjen hallintaan ja pitopaikkakohtaisen tautisuojauksen kehittämiseen. Yhteistyö viranomaisten kanssa on koko ajan sujunut hyvin. Räsänen muistutti kuitenkin, etteivät eläintautiriskit tulevaisuudessa ainakaan vähene. Hän korostikin, että Suomen valttina ovat tuottajien korkea koulutustaso, halu ja kyky tehdä yhteistyötä ja luottamus eri sektorien välillä.
Lue Leena Räsäsen puhe tästä (linkki)
Yhteinen terveys
Seminaarin iltapäivän ohjelmassa kuultiin Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) epidemiologieläinlääkäri Ruska Rimhanen-Finnen erinomaisen mielenkiintoinen esitys yhteisen terveyden seurannasta ja selvityksistä. Hän oli valinnut esimerkeiksi kampylobakteerien, salmonellan ja kryptosporidien aiheuttaman riskin ihmisten terveydelle. Suomalaisessa alkutuotannossa tehtävä näiden taudinaiheuttajien ehkäisy näkyy selvästi siinä, että kotimaista alkuperää olevat elintarvikkeet ovat harvoin näiden aiheuttamien epidemioiden aiheuttajina. Myös Rimhanen-Finne muistutti kuitenkin altistavien tekijöiden, kuten ilmastonmuutoksen vaikutusten, lisäävän riskitasoa myös Pohjoismaissa.
Tutustu Ruska Rimhanen-Finnen esitykseen tästä (linkki)
Tunnustusta tehdystä työstä
ETT:n hallitus on tehnyt päätöksen yhdistyksen 30-vuotishistoriikin julkaisemisesta. Historiikin laatijaksi valittu Tuija Huhtamäki kertoi seminaarissa tiiserissään työn perusteista ja tavoitteista. Historiikin on määrä valmistua vuoden loppuun mennessä.
ETT ry sai juhlapäivän mittaan paljon kiitosta ja tunnustusta tehdystä työstä. Yhdistys halusi kuitenkin myös muistaa tärkeätä yhteistyötä pitkään tehneitä henkilöitä ja palkitsi heidät nauta-, sika- ja kana-aiheisilla Marjaana Niskasen kotimaisilla tarjottimilla.
Juhlaseminaarin lopuksi juotiin kakkukahvit, ja keskustelua ja muisteluja riitti pitkälle iltapäivään. Seminaaripäivän tunnelmaa kuvaa hyvin Leena Räsäsen puheen loppukaneetti: ”Osaammeko aina riittävästi arvostaa sitä, mikä takaa suomalaisen yhteiskunnan ja eläintautien torjunnan menestyksen nyt ja tulevaisuudessa: yhteistyö ja luottamus toisiimme, toistemme osaamiseen ja hyvään tarkoitukseen. Se on vahvuutemme, pidetään siitä jatkossakin kiinni.”
