Yleistä

Yhdistyksen taustaa:

Keväällä 1994 käytiin eri tahoilla keskusteluja siitä , mitä vaikutuksia solmittavalla ETA-sopimuksella ja mahdollisella Suomen EU-jäsenyydellä tulisi olemaan Suomen hyvälle eläinten terveystilanteelle. Silloin arvioitiin,että muutokset aiempaan viranomaiskäytäntöön kansainvälisessä eläin- ja rehukaupassa tulisivat olemaan merkittäviä karanteenikäytännön, rajatarkastusten sekä tarpeellisten tutkimusten suhteen. Nämä muutokset tulisivat tällöin vaarantamaan oleellisesti Suomen hyvän eläintautitilanteen ja heikentämään eläimistä saatavien elintarvikkeiden turvallisuutta, ellei ryhdyttäisi toimiin vapaaehtoisesti.

Kaupan vapautumisen aiheuttamista tautiriskeistä järjestettiin toukokuussa 1994 tuottajajärjestön toimesta laajempi kokous. Siellä ehdotus vapaaehtoisen tautivastustuksen ja tuontikontrollin hoitamisesta yhdistyksen avulla sai kannatusta. Kokouksessa todettiin, että tässä vaiheessa yhdistyksen toiminta rajataan koskemaan vain tiettyjä tuotantoeläimiä, ja hevos-, turkis- ja kalatalous jätettiin ulkopuolelle. Kireästä aikataulusta huolimatta säännöt saatiin valmiiksi sovitussa ajassa.

Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry:n perustamistilaisuus pidettiin 30.6.1994 Finlandia-talolla ETA-sopimuksen voimaantulon aattona.

20 vuotta toimittuaan vuonna 2015 yhdistys vaihtoi nimensä Eläinten terveys ETT ry:ksi. Kun yhdistys perustettiin 1994, toiminta keskittyi pääasiassa eläinaineksen ja rehujen tuonnin ohjaukseen, tautiriskien hallintaan ja ohjeistukseen. Vuosituhannen vaihteessa toiminta laajentui tuotantoeläinten terveydenhuollon koordinaatioon ja terveydenhuollon seurantajärjestelmien Sikavan ja Nasevan kehittämiseen.
Viime vuosina eläinten terveydenhuoltoa on kehitetty myös osana ruokaketjun laatujärjestelmiä.

Tehtävät:

  • tehtäviin kuuluu tuotantoeläinten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen koordinoimalla kansallista eläinten terveydenhuoltoa ja ohjaamalla eläinaineksen ja rehujen maahantuontia siten, että tautiriskit hallitaan
  • informaation jakaminen ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä eläintauteihin liittyen
  • eläintautitilanteen seuranta sekä kotimaassa että muualla
  • tarttuvien tautien saneerauskonsultointi
  • eläintautivakuutusten kehittäminen
  • rehusektorilla Positiivilistatoiminnan ylläpitäminen ja kehittäminen
  • kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö alan toimijoiden kanssa
  • käytännön asiantuntijoina toimiminen valtakunnallisissa alan työryhmissä ja hankkeissa
  • kansallisen eläinterveydenhuollon koordinointi yhteistyössä Eviran kanssa
  • sikaloiden terveysluokituksen valvonta ja kansallisen tason seuranta (Sikava)
  • nautatilojen kansallisen terveydenhuollon seuranta (Naseva)

 

Hallinto:

     
  • yhdistyksen palveluksessa on viisi eläinlääkäriä, kaksi rekisteriavastaavaa sekä hallintovastaava
  • yhdistyksen varsinaisina jäseninä ovat Suomen teurastamot, meijerit ja munapakkaamot
  • kannattajajäseninä mm. tuottajajärjestöt, neuvontajärjestöt, rehuteollisuus, lääketeollisuutta, alan oppilaitoksia ym. alan sidosryhmiä sekä henkilöjäseniä.
  • vuosikokouksessa valittu hallitus kokoontuu noin joka toinen kuukausi
  • koko yhdistyksen vuotuinen budjetti on n. 1 milj. €
  • toiminta rahoitetaan jäsenmaksuin (eli elintarviketeollisuus ylläpitää) 

 

Kansainvälisyys:  
Kansainvälinen kanssakäyminen on välttämätöntä liittyen mm. eläinten tuontiin. Vastaavia vapaaehtoisia elinkeinon ylläpitämiä organisaatioita toimii myös Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa. Yhteispohjoismaisia kokouksia pidetään vuosittain. Lisäksi yhdistyksellä on aktiivista yhteydenpitoa moniin Euroopan maihin. Yhdistyksen toimihenkilöt osallistuvat säännöllisesti alan kansainvälisiin kongresseihin. 
 
Tulevaisuuden näkymät: 
Tarttuvat eläintaudit ovat olleet jatkuvasti otsikoissa. Vakavia epidemioita on esiintynyt EU:n alueella vuosittain. Keski-Euroopassa kotieläintuotannon keskittyminen ja kulttuuriin sidotut toimintatavat (mm. eläinmarkkinat ja eläinkuljetukset maasta toiseen) altistavat tarttuvien tautien leviämiselle. Samoin EU:n vapaan kaupan periaate ei edistä taudinaiheuttajien hallitsemista, vaan lisää eläintautien leviämisriskejä. Suomi on Euroopan eläintautivapaimpia maita kaikilla tuotantoeläinsektoreilla. Tautiuhkat eivät ole viime vuosina vähentyneet vaan kasvaneet. Unionin laajentumisen myötä uusia haasteita tälläkin sektorilla riittää.
Yhdistyksen rooli tuotantoeläinten terveydenhuollon koordinoinnissa antaa mahdollisuudet olla mukana kehittämässä kotieläintuotantomme vahvuuksia kansallisen elintarviketuotannon laatustategian mukaisesti. Koordinointityö on tuonut tullessaan lisää tehtäviä: sikaloiden erityistason ja kansallisen tason seuranta sekä sikaloiden terveysluokitusten valvonta ovat siirtyneet ETT:n hoidettaviksi. 
 
Eläinten terveys ETT ry - Toiminnanjohtaja eläinlääkäri Pirjo Kortesniemi

© ETT ry