Sikava, hälsoklassificeringsregistret för grisar, skapades 2003 under namnet ETU-tjänster för att integrera hälsoklassificeringen på olika slakterier. När Sikava startades fanns det cirka 4000 gårdar. Idag ingår endast drygt 800 gårdar i systemet. Sikava-databasen täcker dock nästan 100% av den finska kommersiella grisproduktionen. I november 2023 hölls ett expertseminarium i Helsingfors för att fira jubileet. ETT:s verksamhetsledares artikel om Sikavas historia och presentationerna från jubileumsdagen publicerades i Finsk Veterinärtidskrift 1/2024. Artikeln är på finska.
Sikaloiden terveysluokitusrekisteri Sikava perustettiin vuonna 2003 nimellä ETU-palvelut yhdistämään jäsenteurastamoiden porsaiden terveysluokitukset. Sikavaa perustettaessa sikatiloja oli n. 4000. Tänä päivänä tiloja on mukana järjestelmässä enää reilu 800. Sikavan tietokanta kattaa kuitenkin lähes 100 % suomalaisesta kaupallisesta sianlihantuotannosta. Juhlavuoden kunniaksi pidettiin asiantuntijaseminaari marraskuussa Helsingissä.
Asenteet lihantuotantoa ovat kohtaan ovat polarisoituneet 20 vuodessa. Viime vuosien haasteet kuten covid19-pandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan nostivat esiin huoltovarmuutta ja elintarviketuotannon arvostus lisääntyi nostaen. Toisaalta kiinnostus lihantuotannon ympäristövaikutuksista ja eläinten hyvinvoinnista on lisääntynyt ja näkyy myös kriittisyytenä lihantuotantoa kohtaan. Näihin yhteiskunnallisiin keskusteluihin Sikava pyrkii vastaamaan sertifioidun, kansallisen laatujärjestelmänsä avulla. Kuluttajille kansallinen laatujärjestelmä näkyy lihatuotteissa Laatuvastuu-merkkinä.
Vuonna 2009 julkaisi eläinoikeusjärjestö ensimmäiset salaa kuvatut videot suomalaisilta sikatiloilta ja haastoi sikaterveydenhuollon toimet. Sika-ala vastasi haasteeseen luomalla toimintasuunnitelman sikojen hyvinvoinnin edistämiseksi ja dokumentoimiseksi Sikavan avulla. Elinkeinon toimenpide-ehdotukset vastuullisesta sianlihantuotannosta ja sikojen hyvinvoinnin edistämisestä esiteltiin maa- ja metsätalousministeri Anttilalle keväällä 2010 ja ehdotusten toimeenpano aloitettiin heti. Ehdotukset laadittiin Elintarviketeollisuusliiton Lihateollisuusyhdistyksen toimeksiannosta yhteistyössä Sikavan johtoryhmän, MTK:n ja ETU-sika-asiantuntijaryhmän kanssa.
2010-luku oli käännekohta sikojen hyvinvoinnin arvioinnille ja todentamiselle. Tuolloin suunniteltiin toimenpiteet, jotka ovat olleet kantavina voimina Sikavan kehitykselle näihin päiviin asti:
-
- hyvinvoinnin mittareista ja indikaattoreista sopiminen,
- vastuullisen tuotannon numeerisista mittareista, raja-arvoista ja toiminnan pelisäännöistä sopiminen
- terveydenhuoltokäynnin sisällön päivittäminen sekä
- koulutuskiertue eläinlääkäreille ja sianlihan tuottajille
Sikojen hyvinvoinnin arviointimenetelmäksi valikoitui Welfare Quality®-protokollaan perustuva arviointiosa. Arvioinnin tuli olla toistettavissa tilaolosuhteissa muutaman kuukauden välein, joten Welfare Quality® protokollaa lyhennettiin ja yksinkertaistettiin eläinlääkäriresurssin varmistamiseksi. Vastuullisen tuotannon mittareiksi valikoituivat teurastettujen eläinten osa- ja kokoruhohylkäykset sekä tuotannon aikainen poistuma. Vastuullisen tuotannon mittareiden seurannan avulla pyritään kartoittamaan sikaloiden tilannetta ja saamaan ongelmasikalat korjaavien toimenpiteiden piiriin.
Laatutyön kehityksen huipennuksena otettiin Laatuvastuu-merkki käyttöön vuonna 2013 ja laatujärjestelmä sertifioitiin ISO9001-standardin mukaiseksi seuraavana vuonna. Laatuvastuu-järjestelmä perustuu komission delegoituun asetukseen (EU) 2022/126 ja on tietääksemme ainoa jäsenvaltion hyväksymä laatujärjestelmä koko EU:n alueella. Kansallisen laatujärjestelmän kriteerien mukaan lopputuotteen on oltava huomattavasti laadukkaampi eläinten terveyden, kansanterveyden, eläinten hyvinvoinnin tai ympäristön osalta kuin mitä kaupallista hyödykettä koskevissa standardeissa vaaditaan. Sikavan kansallinen laatujärjestelmä täyttää kriteerit sikojen terveyden ja kansanterveyden osalta. Käytännössä se tarkoittaa, laatujärjestelmässä mukana olevien sikojen tuotannossa toteutetaan toimenpiteitä, jotka ylittävät kansallisen lainsäädännön vaatimukset. Tällaisia ovat Sikava-tiloilla esimerkiksi pitopaikoilta vaadittava tautivapaus useiden tarttuvien sikatautien suhteen sekä kansallista salmonellan vastustamisohjelmaa tiukemmat tutkimusvaatimukset.
Sikojen hyvinvoinnin lisäämiseksi osaksi kansallista laatujärjestelmää Sikavassa on luotu sikojen hyvinvointi-indeksi. Indeksin laadintaan on osallistunut yliopistotutkija ELT Camilla Munsterhjelm. Munsterhjelm esitteli juhlaseminaari hyvinvointi-indeksiä ja sen laskentaperusteita. Indeksi kokoaa yhteen terveydenhuoltokäyntien havainnot sikojen hyvinvoinnista eläinperäisiä mittareita hyödyntäen. Indeksin laskennasta on huomioitu Welfare Quality® protokollan kaikki osa-alueet eli hyvä terveys, hyvät olosuhteet, hyvä ruokinta ja tarkoituksenmukainen käyttäytyminen.
Afrikkalainen sikarutto on suomalaista sianlihantuotantoa uhkaava tauti, jota esiintyy Suomen lähialueilla erityisesti villisioissa. Ruotsissa todettiin ensimmäinen taudinpurkaus tämän vuoden syyskuussa. Osastonjohtaja Terhi Laaksonen avasi omassa puheenvuorossaan lintuinfluenssan torjunnan soveltamista afrikkalaisen sikaruton torjuntaan. Tärkeimmiksi asioiksi Laaksonen nosti ennakoinnin ja varautumisen tärkeyden. Eläintautiviranomaisten resurssit ovat rajalliset, joten epidemiatilanteessa on välttämätöntä yhteistyö elinkeinon, viranomaisten ja muiden toimijoiden kesken.
Merja Söderström Päivittäistavarakauppa ry:stä toi esille vähittäiskaupan näkemyksen eläintuotannon vastuullisuuden osoittamisesta. Kauppaliikkeet haluavat varmuuden laadun perustasosta ja tietojen luotettavuudesta. Sertifiointi ja standardit helpottavat vaatimuksenmukaisuudesta varmistumista. Komission Eurobarometri-tutkimuksen perusteella 61 % suomalaisista pitää eläinten hyvinvointia edistävien elintarvikkeiden nykyistä valikoimaa kaupoissa ja supermarketeissa riittävänä. Osuus on hieman suurempi kuin EU27-maissa keskimäärin (48 %). Kaksi kolmasosaa kyselyyn vastanneista suomalaisista olisi valmis maksamaan vain 5–10 % enemmän eläintuotteista, joiden tuotannossa on otettu huomioon eläinten hyvinvointi. Suomen kansallisen lainsäädännön ja Sikavan luokitusehtojen säätelemän suomalaisen sianlihan tuotantotavan peruslähtökohta on eläinten hyvinvoinnin huomioiminen. Kaupan hankintasopimuksissa edellytetäänkin usein lakisääteisen tason ylittäviä toimenpiteitä tuotantoeläinten hyvinvoinnin varmistamiseksi esimerkiksi Sikava-järjestelmän avulla. Lisääntyvät lainsäädännön vaateet eläinten hyvinvoinnille onnistuvat vaan aina saavuttamaan vapaaehtoiset ponnistelut lainsäädännön ylittämiselle.
Sikojen terveys on ollut terveydenhuollon painopiste jo ennen hyvinvoinnin edistämistoimia. ETT:n sika-aineksen tuonnin ohjauksella ja ketjun sitoutuneella toiminnalla olemme saaneet pidettyä maailmalla merkittävät sikataudit, kuten PRRS-taudin, pois tuotantoketjustamme. Teurastamoiden koordinoidessa tilojen välistä eläinvälitystä Sikavan terveysluokituksen avulla tuntuu moni tautisuojausarviointi-Biocheckin esiin nostamista riskinhallintakeinoista ylimitoitetulta. Kansanterveydestä huolehtiminen salmonellavapauden avulla vaatii jatkuvaa valppautta tilalla haittaeläimiltä suojautumisessa. Salmonellatapaukset sikaloissa ovat viime vuosina osoittautuneet kalliiksi saneerata. Vaikka tapauksia on lukumäärällisesti vähän, ovat ne osuneet isoihin porsastuotantoyksiköihin.
Haasteita huolimatta Sikava on hyvällä yhteistyöllä mahdollistanut maailman vastuullisimman kansallisen tuotantotavan ylläpitämisen ja sen todentamisen ainutlaatuisen tietojärjestelmän avulla.
Kirjoitus on julkaistu alkuperäisenä Suomen Eläinlääkärilehdessä 1/2024
