Päivitetty 17.1.2025
Miksi suu- ja sorkkatauti on merkittävä eläintauti?
Suu- ja sorkkatauti on erittäin herkästi tarttuva ja leviävä sorkkaeläinten tauti. Tauti aiheuttaa merkittäviä tuotantotappioita. Taudilla on huomattava merkitys eläinten pitoon (esimerkiksi tartunnan saaneiden tilojen eläimet lopetetaan) sekä eläinten ja niistä saatavien tuotteiden kansainväliseen kauppaan.
Missä suu- ja sorkkatautia esiintyy?
Saksassa todettiin suu- ja sorkkatautia tammikuussa 2025. Tautitapaukset on todettu vesipuhveleista ja virus on tyyppiä O, jota tavataan myös Lähi-Idässä ja Aasiassa. Edelliset tautitapaukset Saksassa on todettu vuonna 1988. Euroopassa tautia on ollut viimeksi Bulgariassa vuonna 2011 ja EU on sen jälkeen ollut virallisesti taudista vapaa. Suu- ja sorkkatautia esiintyy kotoperäisenä esimerkiksi Turkissa, Lähi-idässä ja Afrikassa, monissa Aasian maissa ja osassa Etelä-Amerikkaa. Suomessa suu- ja sorkkatautia on todettu viimeksi vuonna 1959.
Miten suu- ja sorkkatauti voi levitä Suomeen?
Suu- ja sorkkatauti voi levitä Suomeen pääasiassa matkailijoiden tai ostoeläinten mukana.
Mikä taudinaiheuttaja aiheuttaa suu- ja sorkkataudin sorkkaeläimille?
Suu- ja sorkkatauti on viruksen aiheuttama helposti leviävä tauti. Taudin aiheuttaa pikornaviruksiin kuuluva aftovirus. Viruksesta tunnetaan seitsemän erilaista serotyyppiä.
Tarttuuko tauti ihmisiin?
Suu- ja sorkkatauti ei tartu ihmisiin.
Mihin eläinlajeihin suu- ja sorkkatauti voi tarttua?
Virus leviää erittäin helposti ja tarttuu sorkkaeläimiin, kuten nautoihin, lampaisiin, vuohiin, sikoihin, poroihin ja luonnonvaraisiin sorkkaeläimiin.
Tarttuuko suu- ja sorkkatauti lemmikkieläimiin?
Tauti ei tartu koiriin, kissoihin tai muihin lemmikkieläimiin.
Mikä on taudin itämisaika?
Taudin itämisaika eli aika tartunnasta oireiden alkamiseen on yleensä 2–8 vuorokautta, mutta voi olla myös jopa 10–14 vuorokautta.
Miten suu- ja sorkkatauti leviää?
Sairastuneet eläimet levittävät virusta kaikissa eritteissään (uloste, virtsa, sylki, maito, siemenneste) ja hengitysilmassa. Virusta erittyy jo muutamaa päivää ennen oireiden alkamista. Tartunta voi tulla tilalle joko ostettujen, tautia kantavien eläinten mukana tai eläinkuljetusautojen, elintarvikkeiden, rehujen, ihmisten, villieläinten tai jopa tuulen mukana, sillä suu- ja sorkkatautivirus voi kulkeutua tuulen mukana pitkiäkin matkoja.
Mitkä ovat suu- ja sorkkataudin oireet?
Suu- ja sorkkataudin oireena todetaan kuumetta, ruokahaluttomuutta ja apaattisuutta. Suuhun ja kieleen sekä sorkkiin ja utareeseen kehittyy tyypillisiä rakkuloita. Monilla eläimillä on merkkejä ontumisesta tai ne eivät pysty kävelemään lainkaan kivun vuoksi. Aikuisia eläimiä kuolee harvoin suu- ja sorkkataudin vuoksi, mutta nuoria eläimiä voi menehtyä runsaasti.
Miten suu- ja sorkkatautia hoidetaan?
Suu- ja sorkkatautiin ei ole olemassa hoitoa ja siksi sen varhainen toteaminen, ja leviämisen tehokas estäminen on tärkeää. Tautia vastustetaan lopettamalla tartunnan saaneen tilan sorkkaeläimet.
Voiko eläin toipua suu- ja sorkkataudista?
Sairastunut eläin voi toipua suu- ja sorkkataudista yleensä 8–15 päivässä. Taudin vakavuuden takia sen leviämisen estämiseksi Suomessa kuten muuallakin Euroopassa kuitenkin lopetetaan kaikki eläimet tilalla, jolla tautia on todettu.
Voiko eläimiä rokottaa suu- ja sorkkatautia vastaan?
Eläimille on olemassa rokotteita suu- ja sorkkatautia vastaan. Vuoden 1991 jälkeen rokottaminen on kuitenkin ollut kiellettyä EU:ssa. EU:n lainsäädäntö sallii kuitenkin tietyin ehdoin alueelliset hätärokotukset epidemian sattuessa. EU:ssa ylläpidetään tätä tarkoitusta varten rokotepankkeja.
Miten toimin, jos sorkkaeläimeni sairastuvat enkä tiedä syytä sairastumiselle?
Eläinten sairastuessa niiden sairauden syy on selvitettävä eläinlääkärin ja mahdollisesti tarvittavien näytteiden avulla. Jos oireet voivat viitata suu- ja sorkkatautiin, eläinlääkäri voi ottaa eläimistä näytteet tutkimuksiin.
Mitä teen, jos epäilen eläimilläni suu- ja sorkkatautia?
Jos tuottaja epäilee tartuntaa eläimillään, on epäilystään ilmoitettava kunnaneläinlääkärille välittömästi. Kunnaneläinlääkäri ilmoittaa edelleen asiasta läänineläinlääkärille. Epäilytapauksessa tilalla otetaan eläimistä näytteet tautitutkimuksiin.
Mitä tapahtuu, jos tilallani todetaan suu- ja sorkkatauti?
Jos tilalla todetaan suu- ja sorkkatauti, Ruokavirasto määrää pitopaikan sorkkaeläimet lopetettavaksi, ruhot hävitettäväksi ja tilat desinfioitavaksi. Taudin leviämistä muihin pitopaikkoihin ehkäistään myös perustamalla tartuntapitopaikan ympärille rajoitusvyöhyke, jonka alueella eläinten ja niistä saatavien tuotteiden siirtoja rajoitetaan. Tautia todettaessa selvitetään myös, mistä tartunta on voinut pitopaikkaan tulla, ja mihin muualle se on voinut jo levitä.
Miten voin ehkäistä suu- ja sorkkatautitartuntaa eläimilläni?
Tilan hyvällä tautisuojauksella voidaan estää eläintautitartuntoja, myös suu- ja sorkkatautia, leviämästä tilalle. Tauti voi levitä Suomeen ulkomailta matkailijan tai eläinostojen mukana. Eläintenpitäjän on ulkomaanmatkaa suunnitellessa selvitettävä kohdemaan ja matkan aiheuttamat tautiriskit ja huomioitava ne matkalta palatessa. Tautialueille matkustamista ei suositella eläintenpitäjille. Eläinten tai elintarvikkeiden maahantuonnissa on tärkeää noudattaa lainsäädännön asettamia tuontiehtoja ja ETT:n ohjeistuksia.
Miten suu- ja sorkkatautia seurataan Suomessa?
Suu- ja sorkkatautia ei Suomessa tällä hetkellä seurata säännöllisin näytteenotoin. Suu- ja sorkkataudin oireisiin viittaavat tautiepäilyt tutkitaan tartunnan varalta.