Luonnonvarakeskuksen kanta-arvion mukaan villisikakanta on edelleen pienentynyt Suomessa. Tammikuussa 2024 kannan keskimääräinen koko oli runsaat 2 000 villisikaa. Kantaa seurataan kutenkin tarkasti sikaruttouhan takia.
Villisiat vierailevat mielellään puutarhoissa, jopa taajamissa, ja viljelyksillä, missä ne voivat aiheuttaa merkittävää tuhoa. Maailmanlaajuisesti villisika on maatalouden haitallisimpia nisäkästuholaisia. Kaikkiruokaisena se voi myös vaikuttaa eläin- ja kasvilajistoon ja siten uhata esimerkiksi maassa pesiviä riistalintuja.
Suurimpana uhkakuvana nähdään kuitenkin villisian mukana mahdollisesti leviävät eläintaudit, erityisesti afrikkalainen sikarutto (ASF), joka on sikaeläimiin tarttuva tappava verenvuotokuume. Tautiin ei ole rokotetta eikä hoitokeinoa. Suomeen levitessään sikarutto aiheuttaisi mittavia taloudellisia seuraamuksia sikataloudelle. Suomessa taudin seuranta perustuu sairaiden eläinten tutkimiseen sekä tarhatuista ja metsästetyistä luonnonvaraisista villisioista lähetettyjen näytteiden tutkimiseen. Erityisen tärkeää on saada tutkittavaksi itsestään kuolleita ja sairaalta vaikuttaneita villisikoja. Kuolleena löydetystä villisiasta tulee ilmoittaa viipymättä paikalliselle kunnaneläinlääkärille.
Ammuitko villisian?
Metsästetystä villisiasta on otettava näytteet afrikkalaisen sikaruton varalta. Näytteeksi otetaan toinen munuainen ja perna. Myös verinäyte ja naaraseläimen kohtua otetaan näytteeksi. Näytteet lähetetään Ruokaviraston Helsingin toimipaikkaan.
Lisää ohjeita Ruokaviraston nettisivuilla liittyen näytteenottoon.
Tarkemmat ohjeet saaliiksi saadun villisian käsittelystä
