ASF Suomessa – Usein kysyttyä afrikkalaisesta sikarutosta (Päivitetty 8.8.2026)
Afrikkalaista sikaruttoa (ASF) aiheuttavaa virusta on havaittu kuolleina löytyneissä luonnonvaraisissa villisioissa Virolahdella. Tulos varmistetaan vielä EU:n vertailulaboratoriossa, mutta taudin leviämisen estämiseen tähtäävät toimet on aloitettu välittömästi.
Ruokavirasto on perustanut löytöalueen ympärille tartuntavyöhykkeen. ETT kokoaa tälle sivulle vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin. Sivua päivitetään tilanteen ja viranomaisohjeiden tarkentuessa. Tarkista aina uusimmat viranomaismääräykset Ruokaviraston ASF-tilanne -sivulta.
Ruokavirasto havaitsi 30.7.2026 ASF-virusta Virolahdelta kuolleina löytyneistä luonnonvaraisista villisioista. Kyseessä on Suomen ensimmäinen ASF-löydös. Tulos varmistetaan vielä EU:n ASF-vertailulaboratoriossa. Tartuntaa ei ole todettu Suomessa pidettävissä sioissa.
31.7.2026 tartuntavyöhyke käsittää Virolahden ja Miehikkälän kunnat kokonaan sekä Lappeenrannasta Vainikkalan asemalle johtavan rautatien eteläpuolisen alueen. Vyöhykkeen rajat ja sitä koskevat määräykset voivat muuttua tilanteen tarkentuessa. Ajantasainen kartta ja voimassa olevat rajoitukset löytyvät Ruokaviraston sivuilta.
Ruokavirasto on 7.8.2026 päivittänyt tartuntavyöhykkeen määräyksiä esimerkiksi liittyen viljan, muiden kasvien ja oljen käyttöön sioille sekä vyöhykkeellä olevien pitopaikkojen tautisuojamääräyksiä.
Ei. ASF ei tartu ihmisiin eikä aiheuta elintarviketurvallisuusriskiä. Tauti tarttuu sikoihin, villisikoihin ja muihin sikaeläimiin. Se voi kuitenkin aiheuttaa erittäin vakavia seurauksia sikatiloille ja koko sianlihantuotannolle.
Kyllä, sianlihaa voi edelleen syödä turvallisesti.
Siat erittävät virusta kaikissa eritteissään. Virus leviää helposti tartunnan saaneen sian mukana sekä sianlihan ja sianlihatuotteiden (esim. metvursti), ihmisen, esineiden ja kulkuneuvojen välityksellä. Veren on todettu olevan erittäin tehokas tartunnan levittäjä. Villisiat toimivat viruksen kantajina ja vaeltaessaan vievät tartuntaa lähialueille.
Ruokaviraston sivuille päivittyvät tiedot liittyen vyöhykkeisiin.
Sikatilojen tautisuojauksen tehostaminen
Jokaisella sikatilalla on syytä tarkistaa välittömästi ainakin seuraavat asiat:
- kaikki sikalaan johtavat kulkureitit on varustettu toimivalla tautisululla
- ulkojalkineet, välitilan jalkineet ja eläintilan jalkineet pysyvät erillään
- kädet pestään ja desinfioidaan sikalaan tultaessa ja sieltä poistuttaessa
- työntekijät ja vierailijat käyttävät tilan omia suojavaatteita ja jalkineita
- rehut, kuivikkeet ja työvälineet on suojattu villisioilta, jyrsijöiltä ja linnuilta
- sikalan ovet pidetään suljettuina ja asiattomien pääsy alueelle estetään
- eläinten lastaus, rehutoimitukset ja raatojen nouto voidaan hoitaa ilman, että ajoneuvot tulevat tilan puhtaalle alueelle
- tilan henkilöstö tuntee ASF:n oireet ja tietää, kenelle tautiepäilystä ilmoitetaan.
- tartuntavyöhykkeellä sikojen pitopaikoissa on noudatettava lisäksi Ruokaviraston määräämiä tehostettuja tautisuojaustoimenpiteitä.
Tautisulun on aidosti erotettava ulkoa tuleva likainen alue, välitila ja eläintilan puhdas alue. Ulko- ja sisäjalkineiden jalanjäljet eivät saa kohdata. Jalkineet vaihdetaan rajalla, kädet pestään ja desinfioidaan ja sikalassa käytetään vain tilan omia suojavaatteita.
Tautisulku on järjestettävä kaikkiin eläintiloihin johtaviin sisäänkäynteihin. Tartuntavyöhykkeellä on oltava mahdollisuus myös jalkineiden asianmukaiseen puhdistamiseen ja desinfiointiin. Likaisen pinnan desinfiointi ei ole tehokasta, joten näkyvä lika poistetaan aina ennen desinfiointia. Katso ETT:n ohje: Käytä oikein kaksinkertaista tautisulkua.
Tartuntavyöhykkeellä sikojen ja villisikojen väliset suorat ja epäsuorat kontaktit on estettävä tehokkaasti. ETT suosittelee villisian kestävää aitaa erityisesti tartuntavyöhykkeellä ja muualla Suomessa alueilla, joilla esiintyy villisikoja.
Aidan tulisi rajata vähintään sikalarakennukset sekä ne rakennukset ja alueet, joissa säilytetään rehuja ja kuivikkeita. ETT on julkaissut erillisen ohjeen villisian kestävän aidan rakenteesta ja mitoista. Jos tartuntavyöhykkeellä sijaitsevalla sikatilalla ei vielä ole aitaa, tilan tulee arvioida välittömät suojaustoimet yhdessä kunnaneläinlääkärin kanssa. Jos sikatila haluaa hakea maatalouden investointitukea aitaan nyt käynnissä olevalla hakukierroksella, pitää sitä hakea viimeistään 15.8.2026.
Aita ei ole vielä pakollinen pitopaikan ympärillä, mutta jos/kun komissio asettaa Suomeen ns. rajoitusvyöhykkeen II, pitää vyöhykkeen sisällä olevien pitopaikkojen rakentaa aita pitopaikan ympärille 6 kk:n sisään sikojen siirtämisen mahdollistamiseksi.
Maahan pudonnut rehu siivotaan pois välittömästi. Rehua ei saa jättää sikalan piha-alueelle, sillä se houkuttelee villisikoja, lintuja ja jyrsijöitä.
Rehu kerätään tähän tarkoitukseen varatuilla välineillä ja sijoitetaan paikkaan, johon eläimet eivät pääse. Se voidaan joko polttaa tai mahdollisuuksien mukaan siirtää suoraan suljettuun liete- tai lannankäsittelyjärjestelmään siten, ettei sitä kuljeteta tilan puhtaiden alueiden kautta. Jos rehun epäillään saastuneen ASF-viruksella, sen käsittelystä ja hävittämisestä sovitaan kunnaneläinlääkärin kanssa. Epäilyttävää materiaalia ei saa siirtää pois tartuntavyöhykkeeltä omin voimin.
Kuljetukset suunnitellaan siten, että mahdollinen tartunta ei siirry tilalta toiselle.
- Ajoneuvot eivät tule tilan puhtaalle alueelle, ellei se ole välttämätöntä.
- Rehuauton kuljettaja ei mene eläintiloihin
- Tilalla on selkeästi määritellyt kulkureitit ja lastauspaikat
- Rehun täyttöputket ja niiden ympäristö pidetään puhtaina
- Eläinkuljetusauton ja tilan puhtaan alueen välille ei synny risteävää liikennettä
- Kuljettajan jalkineet puhdistetaan ja desinfioidaan yrityksen ohjeen mukaisesti
- Tilalla on saatavilla tarkoitukseen sopiva desinfektioaine ja tarvittavat välineet.
- Tartuntavyöhykkeellä eläinten ja sioista saatavien sivutuotteiden kuljetuksiin käytetyt ajoneuvot on puhdistettava ja desinfioitava välittömästi jokaisen kuljetuksen jälkeen eläinterveysviranomaisen osoittamassa paikassa.
Lihatalot ja muut yritykset voivat antaa tiloille lisäksi yrityskohtaisia reititys-, lastaus- ja desinfiointiohjeita. Niitä on noudatettava tarkasti.
Raatoja ei saa jättää pihalle odottamaan noutoa, vaan ne siirretään suoraan suljettuun ja tiiviiseen raatokonttiin tai muuhun hyväksyttyyn säilytyspaikkaan.
Raatokontti sijoitetaan:
- tilan puhtaan piha-alueen ulkopuolelle
- riittävän etäälle sikalan seinustasta
- erilleen rehu- ja kuivikevarastoista
- paikkaan, josta raatoauto voi noutaa raadot ajamatta sikalan puhtaalle alueelle.
Raatojen siirtämisessä käytetään omaa kulkureittiä ja erillisiä välineitä. Raatojen käsittelyn jälkeen jalkineet, välineet ja kädet puhdistetaan ja desinfioidaan.
Jos kuolleisuus lisääntyy tai sioilla havaitaan ASF:ään sopivia oireita, ota välittömästi yhteyttä kunnaneläinlääkäriin ennen raatojen siirtämistä tai noutoa.
ASF:iin voivat viitata esimerkiksi:
- äkillinen tai lisääntynyt kuolleisuus
- korkea kuume
- ruokahaluttomuus ja apaattisuus
- hengitysvaikeudet
- ihon tai korvien verenpurkaumat
- verinen ripuli
- luomiset
- nopeasti heikkenevä yleiskunto.
Ilmoita epäilystä välittömästi kunnaneläinlääkärille. Älä siirrä eläimiä, raatoja, lantaa, rehua, työvälineitä tai ajoneuvoja pois pitopaikasta ennen viranomaisen ohjeita. Uskalla epäillä tautia!
Eläintiloihin ei tuoda ruokaa eikä siellä ruokailla. Erityisesti sian- tai villisianlihaa sisältävät eväät pidetään kokonaan poissa sikalasta ja rehuvarastoista.
Eväät syödään niille varatussa tilassa. Ruokajätteet laitetaan suljettuun jäteastiaan siten, etteivät siat, villisiat, jyrsijät tai linnut pääse niihin käsiksi. Ruokajätteen syöttäminen sioille on kielletty. Ulkomailta tai ASF-alueilta palaavia työntekijöitä on muistutettava siitä, ettei eläinperäisiä elintarvikkeita saa tuoda sikalan alueelle.
Eläinlääkärin tulee:
- käyttää jokaisella tilalla tilan omia tai tilakohtaisia suojavaatteita ja jalkineita
- noudattaa tautisulkua kaikilla käynneillä
- välttää tarpeettomien tavaroiden viemistä eläintiloihin
- puhdistaa ja desinfioida mukana kulkevat välineet
- pitää näytteenottotarvikkeet ja muut välineet valmiina
- ilmoittaa ASF-epäilystä välittömästi virkaeläinlääkärille.
Tartuntavyöhykkeellä sijaitsevalle tilalle tehtävän käynnin jälkeen ei siirrytä toiselle sikatilalle ilman huolellista riskinarviointia ja tarvittavia puhdistus-, desinfiointi- ja varoaikatoimia.
ASF-virus on erittäin kestävä, mutta se tuhoutuu hyvin happamilla pesuaineilla (pH < 3,9). Hyvin emäksisiä pesuaineita virus sietää paremmin, virus voi säilyä elinkelpoisena jopa pH 13,4 seitsemän vuorokauden ajan.
Yleiset puhdistus- ja desinfiointiohjeet löytyvät ETT verkkosivuilta.
ASF-virus kestää hyvin esim. kylmiä olosuhteita ja säilyy pitkään tartuntakykyisinä mm. raadoissa. Viranomaisten rajoitukset haaskaruokinnasta tartuntavyöhykkeellä löytyvät Ruokaviraston sivuilta vyöhykkeen päätöksestä. Yleisesti ETT suosittelee, että haaskaruokintaa ei harjoiteta sikatilojen läheisyydessä. Etäisyyttä sianlihantuotantoyksiköihin tulee olla vähintään 3 km, mieluummin 10 km.
Kansallisen tason ehtojen mukaan vain luomusikaloissa siat saavat ulkoilla, muiden kansallisen tason pitopaikkojen siat on pidettävä sisällä. Viranomaiset ohjeistavat tartuntavyöhykkeen rajoituksista erikseen. Tartuntavyöhykkeellä pidettävien sikojen suorat ja epäsuorat kontaktit luonnonvaraisiin villisikoihin on estettävä tehokkaasti.
Toiminta tartuntavyöhykkeellä ja sen lähialueilla
Tartuntavyöhykkeellä kaikkien eläinlajien metsästys on kielletty Ruokaviraston erikseen järjestämää toimintaa lukuun ottamatta.
Sikojen kanssa tekemisissä olevien henkilöiden ei tule osallistua villisikojen metsästykseen Kaakkois-Suomessa. Myös tarpeetonta liikkumista, kuten esimerkiksi marjastamista tartuntavyöhykkeen ja sen lähialueiden metsissä on syytä välttää.
Jos alueella on välttämätöntä liikkua, siellä käytettyjä jalkineita, vaatteita, välineitä tai ajoneuvon likaantuneita osia ei saa viedä sikatilan puhtaalle alueelle. Jalkineet ja välineet puhdistetaan huolellisesti ennen desinfiointia ja vaatteet pestään. Tartuntavyöhykkeellä muuta maastossa liikkumista koskevat viranomaismääräykset voivat vielä tarkentua.
Älä koske ruhoon, älä siirrä sitä äläkä ota tai lähetä näytteitä itse. Merkitse löytöpaikka mahdollisimman tarkasti, mieluiten puhelimen koordinaattien avulla, ja ilmoita löydöstä viipymättä alueen kunnaneläinlääkärille tai valtioneläinlääkärille. Kunnaneläinlääkäri järjestää näytteenoton ja ruhon käsittelyn. Katso Ruokaviraston ohje: Näytteenotto ja tutkimukset villisioista. Tämä ohje on voimassa kaikkialla Suomessa, ei vain tartunta-alueella.
ASF ei tartu nautoihin, lampaisiin, hevosiin, siipikarjaan tai ihmisiin. Myös muiden eläintilojen on kuitenkin järkevää tehostaa tautisuojausta, sillä samat henkilöt, koneet ja kuljetusajoneuvot voivat käydä eri tuotantotiloilla.
Erityistä huomiota tarvitaan tiloilla, joilla pidetään sekä sikoja että muita eläinlajeja tai joilla käy samoja rehu-, eläin- tai raatoautoja kuin sikatiloilla.
Sikojen siirtäminen tartuntavyöhykkeellä tai vyöhykkeeltä sen ulkopuolelle on lähtökohtaisesti kiellettyä. Siirto voi olla mahdollinen vain Ruokaviraston päätöksessä määritellyillä ehdoilla ja tarvittavien viranomaismenettelyjen jälkeen.
Älä tee siirtoja pelkästään aiemman kuljetussuunnitelman perusteella. Varmista ennen jokaista siirtoa ehdot kunnaneläinlääkäriltä ja eläimet vastaanottavalta toimijalta.
Sikarekisterin pitopaikka- ja eläinmäärätiedot on pidettävä ajan tasalla. Tämä helpottaa viranomaisen yhteydenottoja, riskinarviointia ja mahdollisten poikkeuslupien käsittelyä, jos tartuntavyöhyke laajenee.
Kyllä. Vyöhykkeen rajoja voidaan muuttaa, jos uusia tartuntoja löytyy tai taudin levinneisyydestä saadaan uutta tietoa. Myös rajoitusten sisältö voi tarkentua.
Tämän sivun ohjeet täydentävät viranomaismääräyksiä. Jos ETT:n suositus ja viranomaisen määräys poikkeavat toisistaan, viranomaisen määräystä on aina noudatettava.
