Porsasyskä on onnistuttu saneeraamaan Suomesta lähes kokonaan jo vuosia sitten, mutta edelleen silloin tällöin löytyy yksittäisiä tartuntatiloja. Viimeisin löydös tehtiin alkuvuonna 2025, edellinen tapaus todettiin vuonna 2017.
Uusin tartuntatapaus
Uusimmassa tartuntatapauksessa yhdistelmäsikalan lihasikojen verinäytteissä todettiin porsasyskävasta-aineita sen jälkeen, kun lihantarkastuslöydöksissä oli useampia porsasyskään viittaavia keuhkomuutoksia. Tämän lisäksi patologille lähetetyssä porsaassa todettiin Mycoplasma hyopneumoniae -bakteeri.
Porsasyskätartunta levisi alkuperäiseltä tartuntatilalta muutamalle tilalle. Nyt todetuissa tapauksissa porsaiden oireet ovat olleet lieviä eikä tautia ole oireiden perusteella voitu todeta terveydenhuoltokäyntien yhteydessä. Kyseinen tapaus kuitenkin osoittaa, että porsasyskän mahdollisuutta ei saa unohtaa ja näytteiden ottaminen sekä lihantarkastuslöydösten seuraaminen on hyvin tärkeää.
Porsasyskä voi esiintyä piilevänä
Kirjallisuuden perusteella tiedetään, että M. hyopneumoniae –bakteerikantojen taudinaiheutuskyky voi vaihdella merkittävästi, jolloin oireita voi olla vaikea havaita ja tartunta voi esiintyä tilalla piilevänä. Porsasyskän mahdollisuus taudinaiheuttajana pitää muistaa erityisesti, mikäli sikatilalla esiintyy hengitystieoireita sekä epätasaista ja hidastunutta kasvua. Piilevässä, kroonisessa tartunnassa voidaan mahdollisesti todeta kuivaa yskää vain tietyissä ikäryhmissä. Vanhemmat eläimet ovat usein oireettomia, eikä tilalla välttämättä jatkuvasti esiinny oireita.
Akuutti, tilalla uusi tartunta voidaan toisinaan huomata kroonista tartuntaa helpommin, koska se voi aiheuttaa voimakkaampia oireita. Tartunta leviää kaikkiin ikäryhmiin. Oireena todetaan yskää, hengitysvaikeuksia, kuumetta, kuolleisuuden nousua ja heikentynyttä ruokahalua. Oireet uuden tartunnan saaneella tilalla voivat kestää viikoista jopa kuukausiin.
Porsasyskätartunta paranee eläimeltä usein itsestään noin kolmen kuukauden kuluessa. Eläimet voivat kuitenkin erittää taudinaiheuttajaa pitkään.
Porsasyskän diagnostiikka ja saneeraus
Epäiltäessä porsasyskätartuntaa sikalassa diagnoosi tulee aina pyrkiä varmistamaan mikrobiologisesti tutkimalla näytteitä. Porsasyskä voidaan todeta verinäytteistä vasta-aineita tutkimalla (25–30 kpl), näytteet tutkitaan Ruokaviraston laboratoriossa Helsingissä. Tarvittaessa voidaan lähettää sylkinäytteitä ulkomaille PCR-tutkimukseen.
Sikavan kansallisen tason terveysluokitusehtojen mukaan porsasyskätartunta saneerataan ilman tarpeetonta viivästystä ja estämällä taudin leviäminen toisiin pitopaikkoihin. Kansallisen tason pitopaikassa ei saa käyttää rokotteita porsasyskää vastaan. Sikatilojen on syytä pitää voimassa vakuutusturva porsasyskän varalta, koska tautia edelleen todetaan satunnaisesti.