Navetan puhdistus ja desinfiointi

Eläintilojen säännöllinen puhdistus parantaa tuotantohygieniaa, pienentää tartuntapainetta ja vähentää tautiriskejä. Hyvä käytäntö on pestä ja desinfioida tuotantotilat kerran vuodessa esimerkiksi kesäaikana, mikä voidaan tarvittaessa tehdä osasto kerrallaan. Säännöllinen puhtaanapito vähentää myös kärpäsiä, sillä ne munivat paikkoihin, joihin on kerääntynyt lantaa ja rehuntähteitä. Kärpäset levittävät tautitartuntoja.

Valmistelevat toimenpiteet

Kumimatot on syytä kääriä rullalle, jotta myös niiden alapinta ja alla oleva lattia voidaan pestä ja desinfioida
    • Navetta on hyvä ennen pesun aloittamista tyhjentää mahdollisuuksien mukaan eläimistä siirtämällä niitä joko laitumelle, ulkotarhoihin tai muihin tiloihin. Mikäli osa eläimistä joudutaan jättämään pesun ajaksi navettaan, siirretään niitä pesun aikana tarpeen mukaan osastosta toiseen. Maidontuotantotiloilla on järjestettävä mahdollisuus eläinten lypsyyn vähintään kahdesti päivässä.
    • Ennen varsinaisen pesun aloittamista tehdään navetassa mekaaninen puhdistus; kaikki lanta, kuivikkeet, rehuntähteet, ylimääräinen tavara ym. viedään pois. Sellaiset tavarat ja tarvikkeet, joiden puhdistus ja desinfiointi ei ole joko kannattavaa tai riittävällä varmuudella mahdollista, poistetaan ja hävitetään.

Varsinainen pesu ja desinfiointi

    • Navetta pestään ja desinfioidaan kokonaisuudessaan sisäpuolelta aina poistoilmahormeista lattiapintoihin asti. Lantaritilät pestään päältäpäin mahdollisimman puhtaiksi ja lietekanaalit huuhdellaan mahdollisimman tyhjiksi.
Navetan lantaritiläalueen pesu
    • Pestävä alue kostutetaan ensin ainakin ikkunalinjaan asti emäksisellä, desinfioivalla pesuaineella; levitys joko painepesurilla pienellä paineella tai mieluummin tarkoitukseen soveltuvalla vaahdottimella. Vaahto pidentää alkudesinfiointiaineen vaikutusaikaa ja pehmentää likaa. Poistoilmahormit, katon rajassa olevat viilennyspuhaltimet, sähkökaapelihyllyt ym. pölyä ja likaa keräävät kohteet on niin ikään syytä vaahdottaa. Alkudesinfioinnin annetaan vaikuttaa 20 – 30 minuuttia. Työjärjestys on mietittävä etukäteen, sillä pestävien pintojen ei pidä antaa välillä kuivua ennen pesua, koska tällöin lika tarttuu pestäville pinnoille entistä tiukemmin.
    • Alkudesinfioinnin jälkeen navetta pestään kuumapesurilla kauttaaltaan puhtaaksi kaikesta pölystä ja liasta aloittaen ylhäältä poistoilmahormeista, viilennyspuhaltimista sekä sähkökaapelihyllyistä aina lantaritilöihin asti. Mikäli navetassa on sisällä eläimiä, siirretään niitä pesun edetessä tarpeen mukaan osastosta toiseen. Aluksi käytetään kohtuullista, noin + 60 C lämpötilaa, jotta valkuaispitoinen lika ei pala kiinni pestäviin pintoihin, pesun lopussa voidaan lämpötilaa nostaa.
    • Mikäli esim. parsimatot ovat kiinni vain etuosastaan, pestään ne ensin päältäpäin ja kääritään tämän jälkeen vähitellen rullalle parren etuosaan, jolloin ne voidaan pestä myös altapäin. Desinfiointi tehdään päinvastaisessa järjestyksessä. Lehmien parsipedit on yleensä kiinnitetty alustaansa sekä parren etu-, että takaosasta, joten ne pestään ja desinfioidaan vain päältäpäin. Rikkoutuneet parsimatot ja -pedit poistetaan ennen pesua. jotta myös niiden alla oleva lattia saadaan pestyä ja desinfioitua. Pesun ja kuivahtamisen jälkeen korvataan poistetut parsimatot ja -pedit uusilla.
    • Pesun jälkeen pintojen annetaan kuivahtaa jonkin verran (= ei lammikoita tai ”vesimärkää” betonia) ennen desinfiointia. Navetan desinfiointi tehdään esimerkiksi happopohjaisella, hapettavan vaikutuksen omaavalla desinfiointiaineella, levitys paineruiskulla tai painepesurilla pienellä paineella. Navetassa desinfioidaan kaikki lattia- ja seinäpinnat aina ikkunalinjaan asti sekä poistoilmahormit ja viilennyspuhaltimet. Desinfiointiaineen on hyvä antaa hieman kuivahtaa lattiapinnoilta, ennen kuin niille levitetään kuiviketta ja kyseiseen osastoon tuodaan eläimiä. Samoin ruokintapöydän on hyvä antaa hetki kuivahtaa desinfioinnin jälkeen, ennen kuin sille tuodaan uutta rehua.
    • Happopohjaiset, hapettavan vaikutuksen omaavat desinfiointiaineet ovat jonkin verran syövyttäviä suojaamattomalle raudalle ja alumiinille sekä sähkölaitteille. Desinfiointiaine on syytä huuhdella pois syöpymiselle aroista kohteista (esim. lypsyrobotti, vasikoiden juottoautomaatti) viimeistään kuuden tunnin kuluessa, suositus 1-2 tuntia.
    • Kosteudelle arat kohteet esim. lypsyrobotissa ja vasikoiden juottoautomaatissa on syytä ennen pesun aloittamista puhdistaa pölystä harjaamalla tai imuroimalla sekä suojata pesun ajaksi kosteudelta esim. kontaktimuovilla. Pesun jälkeen ne pyyhitään puhtaiksi tarkoitukseen soveltuvaan desinfiointiaineeseen (esim. glutaraldehydipohjaiset valmisteet) kostutetulla rievulla. Puhdistuksessa ja desinfioinnissa voidaan käyttää myös nopeasti kuivuvia, alkoholipitoisia desinfiointiaineita (kts. ETT:n ohje lypsyrobotin pesusta ja desinfioinnista).

Muuta huomattavaa

Katso käyttöä koskevat ohjeet valmisteen etiketistä ja valmisteyhteenvedosta, jos valmisteesta on sellainen saatavissa. Ota huomioon sallitut käyttökohteet ja vaikutusaika sekä noudata annosteluohjeita. Käyttöturvallisuustiedotteesta löydät ohjeet, mitä suojaimia käytön aikana tulee käyttää.