Päivitetty 28.4.2026
Usein kysyttyä pälvisilsasta
TAUTITILANNE
Kuinka monella tilalla Suomessa on todettu karjalla pälvisilsaa ja millaisilla tiloilla?
ETT:n tämänhetkisen (maaliskuu 2026) tiedon mukaan pälvisilsaa on todettu noin 400 pitopaikassa Suomessa. Tartuntoja on sekä emo- että lypsytiloilla ja lihanautakasvattamoissa, eli kyse ei ole vain yhden tuotantosuunnan ongelmasta. Eniten tartuntoja on lihanautakasvattamoissa.
Missä päin Suomea pälvisilsaa on todettu?
Pälvisilsaa on viime aikoina todettu koko maassa aiempaa enemmän, mutta tauti on levinnyt erityisen paljon nautatiheillä alueilla, kuten Keski-Pohjanmaalla ja Kalajokilaaksossa.
Kuinka pitkään tartuntoja on ollut Suomessa?
Pälvisilsa ei ole Suomessa uusi tauti, ETT:n aineistoissa sekä ohjeissa näkyy, että sen kanssa on tehty työtä jo pitkään. Tämänhetkinen laajuus ja leviäminen ovat poikkeuksellisia.
Mistä syystä pälvisilsaa on todettu paljon juuri nyt?
Mitä enemmän pälvisilsatiloja on, sitä enemmän tauti leviää. Yksi syy on, että tartuntoja saadaan piilevinä eläinkaupan mukana. Eläin voi näyttää ostohetkellä täysin terveeltä, vaikka se jo kantaa tartuntaa. Oireet näkyvät usein muutaman kuukauden viiveellä, joten tartunta ehtii levitä ennen kuin lähtö- tai ostotilalla ymmärretään, mistä on kyse. Sieni-itiöt voivat myös kulkeutua tilalta toiselle eläinten lisäksi esimerkiksi vaatteiden, työkoneiden, haittaeläinten tai jopa tuulen mukana.
LEVIÄMINEN
Miksi pälvisilsa leviää niin helposti?
Pälvisilsan itiöt ovat kevyitä ja näkymättömiä ja voivat kulkeutua eläinten, ihmisten ja välineiden mukana huomaamattomasti.
Mikä tekee havaitsemisen ongelmalliseksi?
Tauti alkaa usein yksittäisten eläinten oireilla, jotka jäävät helposti havaitsematta. Sairastuneista eläimistä irtoavat sieni-itiöt leviävät navettaympäristöön ja tartuttavat useita eläimiä ennen kuin oireita huomataan.
Pystytäänkö selvittämään, mistä tartunta on peräisin?
Joskus pystytään, mutta ei aina. Sieni-itiöt voivat kulkeutua tilalta toiselle eläinten lisäksi esimerkiksi vaatteiden, työkoneiden, haittaeläinten tai jopa tuulen mukana. Kun oireet tulevat näkyviin vasta pitkän ajan kuluttua, tartunnan alkuperää voi olla vaikea osoittaa varmasti.
Miten kauan itiöt pystyvät tartuttamaan?
Pälvisilsaitiöt voivat olla tuotantoympäristössä tartutuskykyisiä useiden vuosien ajan.
TAUDINKUVA
Miten pitkä itämisaika pälvisilsalla on?
Pälvisilsan itämisaika on kolmesta viikosta kahteen kuukauteen.
Minkälaisia oireita pälvisilsa aiheuttaa?
Pälvisilsa on ihon sieni-infektio. Se aiheuttaa pyöreitä, karvattomia läiskiä iholla. Vasikoilla läiskät ovat useimmiten pään ja kaulan alueella, aikuisilla naudoilla myös kehon keski- ja takaosassa. Pälvisilsa ai aiheuta yleisoireita, kuten kuumetta tai ruokahaluttomuutta.
Miten pälvisilsa vaikuttaa eläimeen?
Pälvisilsan aiheuttama ihotulehdus voi heikentää vastustuskykyä ja siten altistaa muille taudeille. Pälvisilsan ihomuutokset eivät aiheuta kipua tai voimakasta kutinaa, mutta niihin voi tulla kivulias bakteeritulehdus. Vaurioitunut karvapeite suojaa eläintä heikommin esim. kylmyyttä vastaan. Pälvisilsa heikentää eläimen hyvinvointia.
Miten kauan naudan pälvisilsaihotulehdus kestää?
Ihottuma kestää muutaman kuukauden ajan, oireet ovat ohi yleensä kolmen kuukauden kuluessa. Rokottaminen taudin alkuvaiheessa voi lyhentää taudin kestoa ja vähentää itiöiden leviämistä ympäristöön.
Voiko nauta sairastua pälvisilsaan uudestaan?
Todennäköisesti ei voi. Sairastettu pälvisilsa antaa elinikäisen suojan.
Voiko naudan pälvisilsaa hoitaa?
Ihottuma-alueita voidaan käsitellä eläinlääkärin ohjeiden mukaisesti pälvisilsaan tehoavilla aineilla tai lääkkeillä. Ihmisten sienitulehdukseen tarkoitettuja vapaakaupan valmisteita ei saa käyttää tuotantoeläimille ilman eläinlääkärin määräystä.
ZOONOOSI
Tarttuuko pälvisilsa ihmisiin?
Pälvisilsa on zoonoosi eli se voi tarttua ihmisiin. Suurin tartuntariski koskee niitä, jotka käsittelevät sairaita eläimiä paljon: tuottajia, työntekijöitä ja eläinlääkäreitä. Ihossa jo olevat vauriot altistavat tartunnalle. Tauti on hoidettavissa.
Miten ihmisen pälvisilsatartunta on ehkäistävissä?
Suojaava vaatetus ja käsineiden käyttö pälvisilsatilalla ehkäisee pälvisilsaa. Ihorikot kannattaa peittää esim. laastarilla.
Voiko pälvisilsaa sairastava ihminen tartuttaa naudan?
Kyllä voi. Ihottuma-alue pitää peittää ja välttää koskemista eläimiin paljain käsin.
NAUTATILAN SUOJAUTUMINEN
Onko tilan mahdollista suojautua pälvisilsatartunnalta?
Kyllä on, mutta ei poistaa riskiä kokonaan. Tehokas ja suunnitelmallinen tautisuojaus auttaa pälvisilsan torjunnassa. Tutustu ETT:n tilatason tautisuojausohjeisiin.
Mitkä tautisuojaustoimet ovat tärkeimpiä pälvisilsan torjumiseksi?
Eläinkaupassa olennaista on selvittää lähtötilan pälvisilsatilanne ennen eläinkauppaa. Koska pälvisilsaa on niin runsaasti, tulisi tilojen aina käyttää tulokaranteenia ja pestä tai käsitellä ostoeläimet pälvisilsaan tehoavilla aineilla siirron yhteydessä.
Jokaisella tilalla tulisi olla toimiva ja puhdas tautisulku – erillinen naulakko ulkovaatteille ja vierailijoille puhtaat haalarit, saappaat, päähine ja käsineet. Tautisulun läpi kulkisivat navettaan mennessä niin tilan väki, työntekijät, lomittajat, seminologit, eläinlääkärit, huoltohenkilöt ja muut vierailijat.
Lastaustila on myös tärkeä. Tautiturvallisinta on viedä tilalta välitykseen, myyntiin tai teuraaksi lähtevät eläimet erilliseen lastaustilaan navetan ulkopuolelle. Eläinkuljettaja ei tule navettaan, eikä autossa käynyt nauta palaa takaisin navetan sisälle.
TOIMENPITEET EPÄILYSSÄ
Mitä pitää tehdä, jos epäilee karjassa pälvisilsaa?
On tärkeää, että tilat ovat yhteydessä eläinlääkäriin mahdollisimman pian, kun epäilevät pälvisilsaa. Nasevaan laitetaan tartunnasta viestivä erityistilannemerkintä. Tilalla vieraileville sekä muille yhteistyötahoille pitää kertoa tartunnasta etukäteen, jotta he osaavat suojautua tehokkaammin ja ehkäistä tartunnan levittämistä eteenpäin toisille tiloille.
Voidaanko pälvisilsaepäily varmistaa laboratoriotesteillä?
Iholta otettu näyte voidaan tutkia laboratoriossa pälvisilsatartunnan varmistamiseksi. Tutkimusmenetelmät ovat PCR-testi ja sieniviljely. PCR-testitulos saadaan yleensä viikon sisällä, viljely kestää kauemmin.
TARTUNTATILA-vaikutukset toimintaan
Mitä pitää tehdä, kun karjassa on pälvisilsa?
Kun tilalla on tarttuva tauti, täytyy sen leviämistä toisille tiloille sekä tarttumista ihmisiin pyrkiä estämään. Tilan on tarvittaessa tehostettava tautisuojaustaan ja ilmoitettava tartunnasta etukäteen kaikille, jotka ovat karjatilan toiminnan kanssa tekemisisissä.
Miksi saneeraukseen olisi syytä lähteä?
Saneerauksen nopea aloittaminen on suositeltavaa, sillä se vähentää tuotantoympäristön saastumista tartuttavilla itiöillä sekä lyhentää taudin kestoa karjassa. Ilman saneerausohjelmaa tauti jää pysyvästi karjaan ja tyypillisesti nuorkarjassa on oireilevia eläimiä
Voiko pälvisilsaa sairastavia nautoja myydä toiselle tilalle?
Eloeläinkaupassa kansallinen tavoite on, ettei myyvällä tilalla ole todettavissa pälvisilsaa. . Eloeläimiä myyvän tilan lähteminen saneeraukseen varmistaa välityseläinliikenteen jatkumisen. Eloeläinkauppa aloitetaan sitten, kun saneeraus on päättynyt (Nasevan “Eläinkaupan rajoitteet” -erityistilanne on päättynyt).
Voiko vasikoita myydä välitykseen pälvisilsatilalta?
Oireilevien vasikoiden myynnistä sovitaan teurastamon eläinvälityksen kanssa. Vasikat myydään rokotettuina. Saneerauksen edettyä vaiheeseen, jossa tartutusriski on vähentynyt, vasikkavälitys vapautuu normaaliksi (Nasevan “välityseläinliikenteen rajoitteet” -erityistilanne päättyy).
Voiko sairastunutta eläintä tai maitoa myydä elintarvikkeeksi?
Pälvisilsasta ei ole elintarvikevälitteistä vaaraa, joten maito tai liha ei ole tämän taudin vuoksi elintarviketurvallisuusriski. Nautoja voi myydä teuraaksi normaalisti.
Vaikuttaako pälvisilsa teurasruhon laatuun?
Pälvisilsa ei vaikuta lihan laatuun, mutta ihomuutokset näkyvät vuodassa pitkään ja heikentävät sen laatua.
SANEERAUS
Voiko pälvisilsan saneerata pois?
Kyllä voi. Huolellisesti toteutettu, tilan toimintaan räätälöity saneerausohjelma hävittää taudin melko varmasti. Nauta saa pysyvän vastustuskyvyn pälvisilsaan rokotusten myötä.
Kuinka monella tilalla on onnistuttu pääsemään pälvisilsasta eroon?
Suurimmalla osalla saneeraukseen lähteneistä tiloista saneeraus on onnistunut.
Mitä pälvisilsasaneeraus lypsy- tai emolehmäkarjassa tarkoittaa käytännössä?
Kaikki tilan naudat rokotetaan kahdesti noin parin viikon välein. Tämän jälkeen rokotetaan lisäksi tilalla syntyvät vasikat ja mahdolliset ostoeläimet ja rokotuksia jatketaan kolmen vuoden ajan oireiden loppumisesta. Lisäksi tiloilla tulee tehdä puhdistus- ja desinfiointitoimenpiteitä.
Pitääkö rokotusta tehostaa vuosittain?
Ei tarvitse. Kaksi perusrokotusta antaa todennäköisesti elinikäisen immuniteetin.
Pitääkö välitysvasikat rokottaa ennen lähtöä?
Välitykseen lähtevät vasikat rokotetaan kahdesti ennen välitystä. Rokotusmerkintöjen pitää olla Nasevassa ennen siirtoa. Näin vältytään tuplarokottamiselta kasvattamoissa.
Miten pälvisilsaa saneerataan lihanautakasvattamoissa?
Rokotusohjelma suunnitellaan tilan osastointi ja eläinliikenne huomioiden. Pesuja ja desinfektiota voidaan tehdä osastoittain. Loppukasvattamoita saneerataan ohjaamalla sinne rokotettuja nautoja.
Paljonko saneeraus maksaa?
Saneerauskuluihin vaikuttaa tilan tuotantomuoto ja tuotantoympäristön pesuun tarvittavat toimenpiteet. Rokotekulut ovat vain osa saneerauksen kokonaiskustannusta.
Saako saneeraukseen taloudellista tukea?
Emo- ja lypsytiloilla ETT/Naseva korvaa puolet saneerauksen rokotekuluista, mutta eläinlääkärikulut sekä pesu- ja desinfiointikustannukset jäävät tilan maksettaviksi.
Mikä mielestäsi pälvisilsassa on huolestuttavinta?
Pälvisilsaitiöt voivat kulkeutua huomaamattomasti monella eri tavalla tilojen välillä. Pälvisilsa onkin paljon enemmän kuin yksittäisen eläimen ihotauti: se on koko nautaketjun tautisuojaushaaste. Siksi jokaisen tilan tulisi panostaa tautisuojaukseen –erityisesti tautisulkuun ja lastaustiloihin- ja pohtia kaksi kertaa onko eloeläinten hankkiminen välttämätöntä.
Mitkä pesu- ja desinfiointiaineet tehoavat pälvisilsaan?
Emäksisellä pesuaineella pesu irrottaa rakenteista orgaanista likaa eli esimerkiksi lantaa. Desinfiointiaineista happopohjaiset ja peroksidaasireaktioon perustuvat aineet tehoavat pälvisilsaan.
