Lähes kaikki suomalaiset vasikat nupoutetaan rauhoitettuna ja puudutettuina, minkä lisäksi ne saavat asianmukaisen kipulääkityksen nupoutusta seuraavina päivinä. Tilanne on muuttunut merkittävästi viiden viime vuoden aikana. Vuonna 2017 nupoutetuista vasikoista melkein 16 prosenttia jäi ilman kipulääkitystä tai nupoutuksessa oli muita puutteita. Viime vuonna vastaava luku oli alle kaksi prosenttia. Tavoitteena on, että kaikki nupoutettavat vasikat saavat asianmukaisen kipulääkityksen.

Taustalla on nautatilojen terveydenhuollon seurantajärjestelmä
Nasevan (www.naseva.fi) arviointiasteikon muutos. Vuodesta 2014 alkaen tila on päässyt Naseva-arvioinnissa parhaalle tasolle vain, jos kaikki vasikat nupoutetaan eläinlääkärin käynneillä ja nupoutuksessa käytetään rauhoitusta, puudutusta ja kipulääkitystä. ETT:n jäsenyritykset kannustavat tiloja eläinten hyvinvointia tukeviin toimintatapoihin.

Nupoutus tehdään Suomessa yleensä polttamalla vasikan sarvenaiheet paikallispuudutuksessa ja rauhoitettuna, jotta vasikka ei tunne kipua. Kipulääkitys estää nupoutusta seuraavien päivien päänsäryn.

Vasikoiden nupouttaminen parantaa eläinten ja niitä hoitavien ihmisten turvallisuutta. Sarvipäinen eläin on kasvaessaan turvallisuusriski etenkin muille eläimille.

Nupoutus parantaa myös nupoutettavan eläimen hyvinvointia: Eläinlääkäri tarkastaa vasikan napa- ja niveltulehdusten varalta nupoutusten yhteydessä vasikoiden ollessa alle kuukauden ikäisiä. Kun mahdolliset tulehdukset havaitaan ajoissa, ne voidaan myös hoitaa ajoissa. Vasikoiden nupouttaminen on käytäntö, joka vähentää eläinten kuolleisuutta tilalla.