Kylmenevien ilmojen seurauksena jyrsijät etsiytyvät eläinsuojiin lämmön ja ravinnon houkuttelemina. Jyrsivät voivat levittää ulosteittensa mukana esim. salmonellaa tai dysenteriaa tiloille. Syksyisin onkin erityisesti syytä kiinnittää huomiota tilojen haittaeläinten torjuntaan.
Tuotantotilojen rakenteiden kunnosta huolehtiminen ja esimerkiksi rehujätteiden siivoaminen navetan, sikalan tai kanalan ympäristöstä edistävät tautisuojausta. Tehokas haittaeläintorjunta vaatii suunnitelmallisuutta. Tarvittaessa yhteyttä voi ottaa alan ammattilaisiin eli tuholaistorjujiin.
Kun jyrsijöitä on havaittu, on siirryttävä niiden aktiiviseen torjuntaan. Ensisijaisesti tulee käyttää myrkyttömiä vaihtoehtoja kuten loukkuja. Usein maatilaolosuhteissa ei pelkillä loukuilla kuitenkaan päästä toivottuun lopputulokseen, vaan joudutaan turvautumaan myrkkyihin. Tällöin sijoitetaan myrkkysyöttejä ja/tai loukkuja kattavasti sekä tuotantorakennusten sisätiloihin että rakennusten ulkoseinustoille erityisesti havaituille jyrsijöiden kulkureiteille. Syötit on sijoitettava syöttilaatikoihin ja huolehdittava, etteivät myrkkysyötit joudu missään olosuhteissa kosketukseen muiden kotieläinten, elintarvikkeiden tai rehujen kanssa tai saastuttaa raaka-aineita tai pakkausmateriaaleja.
Suurin osa jyrsijämyrkkyvalmisteista on rajoitettu vain ammattikäyttöön. Ammattikäyttäjiä ovat tuholaistorjujan tutkinnon suorittaneet henkilöt tai kasvinsuojeluainetutkinnon suorittaneet henkilöt, jotka tekevät tuholaistorjuntaa omassa maataloustoiminnassaan (kemikaalilaki 38 §).
Tuholaistorjujan tutkinnon suorittaneet ammattimaiset tuholaistorjujat löytyvät Tukesin rekisteristä.