Trikiiniriskin hallinnassa jyrsijöiden torjunta on tärkeintä

Jyrsijöitä ei saa päästää eläintilaan. Sikalassa ei saa näkyä merkkejä rottien olemassaolosta. Jos sikalassa näkyy merkkejä
muista jyrsijöistä, ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi.

Trikiinin lisäksi haittaeläimet levittävät muitakin eri sairauksia mm. salmonellaa ja dysenteriaa. Näiden saneeraaminen pois tilalta on hyvin kallista joten jyrsijöiden ja muiden haittaeläimien torjunta on hyvin tärkeää.

Tarkempia ohjeita haittaeläimien torjuntaan löytyy ETT:n haittaeläintorjuntaoppaasta. Mutta oleellista on suunnittelmallinen ennakoiva torjunta.

Haittaeläimet: suunnitelmallinen ennakoiva torjunta

Suunnitelmallinen ennakoiva torjunta

1. Haittaeläintorjuntasuunnitelma:

• • Jatkuva seuranta

2. Tuotantorakennusten ympärille ei kasvillisuutta tai tavaroita 2m säteellä (sorapinta tai lyhyeksi leikattu nurmikko)

3. Rakenteet, jotka estävä jyrsijöiden ja lintujen pääsyn tuotantorakennuksiin:

• • Jyrsijätiiviit tilat ja säilytysastiat myös rehu- ja kuivikevarastoissa
  • Rakenteiden kunnossapito

4. Yleinen siisteys:

• • Rehujen ja kuivikkeiden varastointi niin, että jyrsijöille ja linnuille ei ole suojapaikkoja eikä ravintoa

5. Jätteiden käsittely ja varastointi:

• • Rehuntähteiden siivoaminen
  • Suljetut roska-astiat

         6. Kuolleiden ja lopetettujen sikojen säilytys hoidetaan asianmukaisesti. 

 

Loukutus:

• Sijoitetaan kulkureitille
• Loukut tarkastettava vähintään kerran päivässä, käsineet käsissä ja käsienpesu
• Ääniin (ultra) perustuvia pyydyksiä ei suositella käytettäväksi eläinsuojassa, sillä se voi aiheuttaa häiriötä tuotantoeläimille
• Toimii paremmin hiirillä kuin rotilla

Myrkytys:

• Myrkyt (sijoitettava  AINA syöttölaatikoihin) tarkistettava säännöllisesti (katso käyttöohje)
• Syöttölaatikot paikkoihin, missä jyrsijät jälkihavaintojen perusteella liikkuvat
• Ei myrkkysyöttejä ympäri vuoden jos mahdollista

HUOM! Loukutus ja myrkyttäminen ei auta haittaeläinten torjunnassa mikäli elinolosuhteet haittaeläimille ovat suotuisat

Turvallisuus – ja kemikaalivirasto (Tukes) ja Ruokavirasto ohjeistavat

• Tarkkaile jyrsijöiden esiintymistä viikoittain syys- loka ja marraskuun aikana. Muina vuodenaikoina merkkejä jyrsijöistä voi seurata vähintään joka toinen viikko
• Torjunnassa on suositeltavaa käyttää myrkyttömiä, mekaanisia loukkuja tai hiilidioksidiansoja
• Jyrsijämyrkkyjä rajoitetaan:

1. Tavoitteena on estää jyrsijöiden vastustuskyvyn kehittyminen myrkyille
2. Rajoitetaan myrkkyaineiden siirtymistä luonnonvaraisiin eläimiin

 

 

Kissat, koirat tai muut nisäkkäät taikka lihaa syövät linnut eivät pääse samaan tilaan
sikojen kanssa. Esimerkiksi jyrsijöiden torjuntaan käytettävät kissat ja koirat voivat kuitenkin liikkua rakennuksen muissa osissa ja varastotiloissa, jossa ne eivät ole suorassa yhteydessä sikoihin.

 

Hyvässä haittaeläintorjuntasuunnitelmassa on mm. seuraavat tiedot:

• Torjunnasta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot
• Ennakoivat tmp. (siisteys ja rakenteiden kunto), jyrsijöiden lisäksi muut haittaeläimet, kuten esimerkiksi kärpäset ja linnut.
• Millä menetelmällä torjunta tehdään. Torjunnasta käytetyt tuotteiden tyypit, nimet, valmistajat ja määrät.
• Milloin torjuntaa tehdään.
• Miten torjunta käytännössä toteutetaan (esim. syöttilaatikoiden määrä ja sijoittelu, kulutuksen seuranta, uusien syöttien lisääminen).
• Syöttilaatikoiden ja loukkujen sijainti asemapiirroksessa.
• Miten toimitaan, jos tehdään havaintoja jyrsijöistä ulkona sikalan läheisyydessä tai sisällä.
• Kirjanpito; suoritetut torjuntatoimenpiteet, tarkkailukierrokset, havainnot
• Jos torjunta on ulkoistettu: Torjunnasta vastaavan yrityksen nimi, torjunnan pääpiirteet. Kirjanpito ja raportointi suoritetuista torjuntatoimista.

 

Lopputulos; estetään jyrsijöiden ja lintujen esiintyminen eläintiloissa, rehun/viljan varastoissa sekä käsittelytiloissa ja kuivikevarastoissa.