Me ETT:läiset olemme puhuneet tuotantoeläinten terveydestä ja sen suojelemisesta tilatason tautisuojauksen eri keinoin kohta 30 vuotta. Se onkin meille sydämen asia, joka tosin on viime vuosina kiinnostanut myös monia muita tahoja esim. hankkeiden aiheena. On pidetty koulutuksia, kirjoitettu pitkiä artikkeleita ja ohjeita ja toivottu hartaasti, että oppia sovellettaisiin myös käytäntöön. Eläinten taudeilta suojaaminen kun ei onnistu pelkällä puheella, vaan tuottajien ja kaikkien tiloilla toimivien on jatkuvasti tehtävä töitä sen eteen.
Lintuinfluenssa on konkreettinen ja jopa lähes ympärivuotinen uhka siipikarjatiloille, kun virus on kotiutunut Euroopan luonnonvaraiseen lintupopulaatioon. Alueellisesti myös turkistarhojen lintuinfluenssatartunnat saattavat olla riski lähistön siipikarjalle. ”Toivo ei suojele lintujasi”, sanoi arvostettu luennoitsijakin siipikarjaeläinlääkäreiden maailmankongressissa tänä syksynä, kun kyseessä oli IB-tartunnan vastustaminen. Tehokas tautisuojaus ja rokotusohjelma yhdessä ovat ainoa keino pitää linnut terveinä silloin, kun vakavia tuotantotappioita aiheuttava IB-virus kiertää alueella.
ETT on lanseerannut Suomeen myös tautisuojauksen arvioinnin Biocheck.UGent®-menetelmää hyödyntäen. On ollut tosi avartavaa ja hyödyllistä tällaiselle tautisuojauksesta kirjoituspöydän takaa saarnaavallekin päästä siipikarjatiloille tutustumaan toimintaan ja näkemään käytännön ratkaisuja. Kaikkein antoisinta näillä pääosin lihasiipikarjatiloille suuntautuneilla arviointikäynneilläni ovatkin olleet keskustelut tuottajien kanssa. Olen oppinut paljon ja toivon, että myös minun ohjeeni ovat antaneet uusia ideoita tai ohjanneet korjaamaan yksittäisiä puutteita lintujen suojaamisessa. Vuorovaikutus on ollut mielestäni hyvää ja vastaanotto tiloilla lämmin. Kiitos tuottajille siitä!
Siipikarjatilat ovat meillä tautisuojauksessa edelläkävijöitä, mikä näkyy myös erinomaisissa Biocheck-tuloksissa. Aina on kuitenkin mahdollista edelleen kehittää toimintaa ja hioa jotain yksityiskohtaa. Se voi olla esimerkiksi sukkasillaan kävelyn korvaaminen muovisandaalien (”crocsien”) käytöllä tautisulun välitilassa, kanalan seinustojen siivoaminen haittaeläinten lymypaikkojen vähentämiseksi tai vaikkapa pesuaineen käyttöönotto erätaukopuhdistuksissa sen varmistamiseksi, että seuraaville untuvikoille on tarjolla hyvä alku puhtaassa kanalassa.
Kekseliäs isäntä oli eräässäkin kalkkunakasvattamossa, kun otti heti vinkistä vaarin moittiessani likaisen ja puhtaan puolen erottelua liian epämääräiseksi kanalan sisäänkäynnissä. Hän nappasi vasaran käteen ja teki eteisen ovelle konkreettisen tautisulun naulaamalla oviaukkoon tällaisen rinkielementin, jonka ylittäessään varmasti muistaa vaihtaa jalkineet! Kehui vielä, että elementtejä kyllä riittää ja voi tarvittaessa vaihtaa uuteen, jos pestessä kuluu.
Hannele Nauholz
asiantuntijaeläinlääkäri
Eläinten terveys ETT ry