ETT muistuttaa siipikarjatilojen tautisuojauksesta

21.11.2014

Lintuinfluenssaa lähialueillamme

Euroopassa todettu voimakkaasti tautia aiheuttava (korkeapatogeeninen) lintuinfluenssa H5N8-tartunta muistuttaa jälleen kerran siipikarjatilojen tautisuojauksen merkityksestä. Tapauksia on todettu tähän mennessä Saksassa kalkkunatilalla (32 000 lintua), Hollannissa kahdessa alle 25 km etäisyydellä toisistaan sijaitsevassa munintakanalassa (150 000 ja 43 000 lintua) sekä Isossa-Britanniassa ankkafarmilla (6 000 lintua).

Kaikkien näiden tartunnan saaneiden tilojen linnut on jouduttu hävittämään sekä tilat puhdistamaan ja desinfioimaan. Lisäksi tartunnat aiheuttavat toimenpiteitä (tutkimuksia, eläinliikenteen rajoituksia yms.) myös 10 km säteellä kyseisestä tilasta sijaitseville muille siipikarjatiloille. Hollannin tapausten vuoksi koko maassa on jälleen voimassa 23.11. saakka elävän siipikarjan, munien ja lannan siirtokielto.

Lintuinfluenssaa on esiintynyt Euroopassa säännöllisin väliajoin. Esim. vuonna 2003 Hollannissa oli mittava H7N7-tyypin lintuinfluenssaepidemia, jonka vuoksi jouduttiin lopettamaan yhteensä yli 25 miljoonaa lintua 1240:llä tilalla (itse tartunta todettiin 252 tilalla, muut lähellä sijaitsevia tai kontaktitiloja). Italiassa vastaava virustyyppi aiheutti taudinpurkauksen vuonna 2013.

Korkeapatogeenisen lintuinfluenssan esiintyvyys 2004-2014

Jokapäiväinen valppaus tarpeen

Siipikarjatiloilla on oltava jatkuva valmiustila tarttuvien tautien ennaltaehkäisyyn. Luonnonvaraiset linnut voivat kantaa täysin oireettomina siipikarjalle vaarallisia viruksia. Ulkoilevilla linnuilla on 11-kertainen riski saada tartunta sisällä pidettäviin lintuihin verrattuna.  Ihminen voi omilla toimillaan siirtää taudinaiheuttajia kanalaan, mikäli tautisuojaustoimia laiminlyödään.

Lintuinfluenssan vastustukseen pätevät samat keinot ja varotoimet kuin esim. Suomessakin luonnonvaraisilla kyyhkysillä (puluilla) esiintyvän paramykso-1-viruksen (sama virus aiheuttaa Newcastlen tautia siipikarjalla), IB:n, Gumborotaudin tai salmonellan varalta.

Tilatason tautisuojaus siipikarjatiloilla

Kuinka tunnistat lintuinfluenssan linnuilla?
Esite tuottajille (Evira; pdf, 192 kt)

Epäilyttäviin oireisiin on reagoitava nopeasti!

Siipikarjatuottajien on ilmoitettava eläinlääkärille seuraavista oireista (MMM:n asetus 386/2006):

  • rehun ja veden kulutuksen pieneneminen yli 20 %:lla tai
  • munantuotannon pieneneminen yli 5 %:lla yli kahden päivän ajaksi tai
  • kuolleisuuden nousu yli 3 %:iin viikossa

 

Vakavankaan taudin oireet eivät välttämättä ole näin selkeät, joten eläinlääkäriin on syytä ottaa yhteyttä aina, kun havaitsee lintujen terveydentilassa jotain tavallisuudesta poikkeavaa.

Epäilyttäviä oireita voivat olla myös esim.:

  • munan laadun heikkeneminen
  • hengitystieoireet
  • ripuli
  • kasvun hidastuminen
  • apatia ja muut käytöksen muutokset
  • keskushermosto-oireet
  • ontuminen
© ETT ry