Elinkeinolla nyt suuri vastuu tuotantosiipikarjan suojaamisessa IB-tartunnalta

13.05.2011

Maa- ja metsätalousministeriö ja Elintarviketurvallisuusvirasto Evira katsovat  nyt tutkimuksin osoitetun, että kanojen tarttuva keuhkoputkentulehdus eli IB-tartunta on Suomen harrastekanaloissa endeeminen eli laajalle levinnyt. Yhteensä on varmistunut tähän mennessä 25 tapausta eri puolilla Suomea.

Harrastekanalat

Koska harrastekanaloiden epidemiologisissa selvityksissä on käynyt ilmi, että IB-tartuntaan viittaavia oireita on saattanut esiintyä jo viime syksynä, ei nyt positiivisiksi todetuille tiloille annettujen rajoittavien määräysten katsota enää voivan estää tartunnan leviämistä. Rajoitukset puretaan, joten harrastekanaloiden eläinten siirroille ei enää ole lainsäädännöllisiä esteitä.

ETT muistuttaa kuitenkin harrastekanojen kasvattajia siitä, että tilalta, jonka linnuilla on jotain sairauden oireita, ei koskaan tule siirtää eläimiä toiselle tilalle oireilun aikana, eikä sitä seuraavina viikkoina. Oireiden syy tulee aina pyrkiä ensin selvittämään ottamalla yhteyttä eläinlääkäriin ja lähettämällä kuolleita lintuja tai oireilevien lintujen verinäytteitä tutkittavaksi Eviraan.

Ainut varma keino päästä tartunnasta eroon on lintujen hävitys ja tilojen saneeraus puhdistamalla ja desinfioimalla. Uutta lintuainesta voidaan tuottaa hautomalla terveiden kanojen puhtaita ja ehjiä sekä desinfioituja siitosmunia; kuitenkin edellyttäen, että hautojalaitteisto ja kaikki välineet (kuljetuslaatikot yms.) on myös puhdistettu ja desinfioitu. Akuutisti sairaiden kanojen munia ei tule hautoa.

Tartunnan saaneet linnut voivat toipua oireista noin parin viikon sisällä. Osalla muninta saattaa heikentyä pysyvästi. Virus kuitenkin todennäköisesti jää pysyvästi tartuntatilalle, ja jo toipuneet kanatkin saattavat erittää sitä uudestaan esim. stressitilanteissa. Kun tilalla on eri ikäisiä lintuja tai sinne hankitaan uusia kanoja, ne saavat tartunnan ja saattavat jälleen oireilla.

IB saattaa aiheuttaa harrastesiipikarjatiloilla taudinpurkauksia jatkossakin.
 
Tuotantosiipikarjatilat

Myös tuotantosiipikarjanäytteitä on nyt viime viikkoina tutkittu tehostetusti IB:n varalta. Kaikki nämä näytteet ovat olleet negatiivisia, joten voidaan olettaa, että Suomen tuotantosiipikarjayksiköt ovat tartunnasta vapaita.
 
Toimenpiteet tuotantosiipikarjatiloilla jatkossa:

  • Tehostettu tautisuojaus tuotantosiipikarjatiloilla. Kaikkiin puutteisiin tautisuojauksessa on puututtava, ja puutteet korjattava.
  • Tautisulku ja sen oikeaoppinen käyttö on viimeistään nyt saatava rutiiniksi kaikilla tiloilla!
  • Kaikkea kontaktia harrastesiipikarjaan ja luonnonvaraisiin lintuihin on vältettävä.
  • Uudet linnut hankitaan vain siipikarjan terveystarkkailuun kuuluvilta tiloilta, jotka on todettu IB-vapaiksi.
  • Siipikarja maahantuodaan ETT:n ohjeiden mukaisesti. Karanteeniaikana linnut tutkitaan IB:n varalta.
  • Kaikkiin epäilyttäviin oireisiin on heti reagoitava: lintuja ei myydä eteenpäin eikä munia toimiteta pakkaamolle, mikäli linnuilla on oireita. Otetaan yhteyttä eläinlääkäriin ja munapakkaamoon ja ryhdytään selvittämään tilannetta tutkimuksin.
  • Rokotuksiin IB:n varalta ei ole tarpeen ryhtyä, mikäli tartuntaa ei todeta tuotantokanaloissa.

 

Tällä hetkellä Suomessa ei ole käytettävissä elävää virusta sisältäviä rokotteita IB:n varalta. Päätös niiden mahdollisesta käyttöönotosta tuotantosiipikarjatiloilla tehdään jatkossa yhteisesti alan ja viranomaisten yhteistyönä.

Rokotusten mahdollinen käyttöönotto vaatii huolellista valmistelua. Rokotukset merkitsevät lisätyötä ja kustannuksia laajalle sektorille (munantuotanto ja lihasiipikarjatuotanto), eikä kerran aloitettuja rokotuksia enää voida lopettaa. Rokotevirukset saattavat myös aiheuttaa taudin oireita, ja rokotteiden epäasiallinen käsittely jopa levittää rokotevirusta tilalta toiselle. Taudinpurkauksia havaitaan myös esim. rokotusten syystä tai toisesta epäonnistuttua (virusten muutautumiskyky, rokotustekniikka, rokotteiden väärästä säilytyksestä tai muusta syystä johtuva rokotteiden tehon heikentyminen, parven epätasaisuus jne.). Maissa, joissa IB-rokotukset ovat käytössä, ei tartunnan seuranta serologisin eli vasta-ainetutkimuksin enää ole mahdollista.

Eri tahojen yhteistyönä pyritään myös selvittämään esim. siipikarjatilojen vakuutusturvaa ja sen kehittämismahdollisuuksia.
 

IB-TARTUNTA ON TODENNÄKÖISESTI OLLUT SUOMESSA JO KUUKAUSIA HARRASTESIIPIKARJASSA, JOTEN TARTUNNAN ILMITULO VIIME VIIKKOINA EI OLE LISÄNNYT RISKIÄ, VAAN PÄINVASTOIN: NYT TIEDETÄÄN, ETTÄ TUOTANTOSIIPIKARJAN TAUTISUOJAUS TOIMII, JA SITÄ ON EHDOTTOMAN TÄRKEÄÄ JATKAA TEHOKKAASTI!

 

Eviran tiedote

© ETT ry