Yleistä
Yhdistyksen taustaa:
Keväällä 1994 käytiin eri tahoilla keskusteluja siitä , mitä vaikutuksia solmittavalla ETA-sopimuksella ja mahdollisella Suomen EU-jäsenyydellä tulisi olemaan Suomen hyvälle eläinten terveystilanteelle. Silloin arvioitiin,että muutokset aiempaan viranomaiskäytäntöön kansainvälisessä eläin- ja rehukaupassa tulisivat olemaan merkittäviä karanteenikäytännön, rajatarkastusten sekä tarpeellisten tutkimusten suhteen. Nämä muutokset tulisivat tällöin vaarantamaan oleellisesti Suomen hyvän eläintautitilanteen ja heikentämään eläimistä saatavien elintarvikkeiden turvallisuutta, ellei ryhdyttäisi toimiin vapaaehtoisesti.
Kaupan vapautumisen aiheuttamista tautiriskeistä järjestettiin toukokuussa 1994 tuottajajärjestön toimesta laajempi kokous. Siellä ehdotus vapaaehtoisen tautivastustuksen ja tuontikontrollin hoitamisesta yhdistyksen avulla sai kannatusta. Kokouksessa todettiin, että tässä vaiheessa yhdistyksen toiminta rajataan koskemaan vain tiettyjä tuotantoeläimiä, ja hevos-, turkis- ja kalatalous jätettiin ulkopuolelle. Kireästä aikataulusta huolimatta säännöt saatiin valmiiksi sovitussa ajassa.
Yhdistyksen perustamistilaisuus pidettiin 30.6.1994 Finlandia-talolla ETA-sopimuksen voimaantulon aattona.
Tehtävät:
- tehtäviin kuuluu tuotantoeläinten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen koordinoimalla kansallista eläinten terveydenhuoltoa ja ohjaamalla eläinaineksen ja rehujen maahantuontia siten, että tautiriskit hallitaan
- informaation jakaminen ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä eläintauteihin liittyen
- eläintautitilanteen seuranta sekä kotimaassa että muualla
- tarttuvien tautien saneerauskonsultointi
- eläintautivakuutusten kehittäminen
- rehusektorilla Positiivilistatoiminnan ylläpitäminen ja kehittäminen
- kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö alan toimijoiden kanssa
- käytännön asiantuntijoina toimiminen valtakunnallisissa alan työryhmissä ja hankkeissa
- kansallisen eläinterveydenhuollon koordinointi yhteistyössä Eviran kanssa
- sikaloiden terveysluokituksen valvonta ja kansallisen tason seuranta (Sikava)
- nautatilojen kansallisen terveydenhuollon seuranta (Naseva)
Hallinto:
- yhdistyksen palveluksessa on neljä eläinlääkäriä, kaksi agrologia ja rahastonhoitaja
- yhdistyksen varsinaisina jäseninä ovat Suomen teurastamot, meijerit ja munapakkaamot
- kannattajajäseninä mm. tuottajajärjestöt, neuvontajärjestöt, rehuteollisuus, lääketeollisuutta, alan oppilaitoksia ym. alan sidosryhmiä sekä henkilöjäseniä.
- vuosikokouksessa valittu hallitus kokoontuu noin joka toinen kuukausi
- vuotuinen budjetti on n. 500 000 €
- toiminta rahoitetaan jäsenmaksuin (eli elintarviketeollisuus ylläpitää)
Kansainvälisyys:
Kansainvälinen kanssakäyminen on välttämätöntä liittyen eläinten tuontiin. Vastaavia vapaaehtoisia elinkeinon ylläpitämiä organisaatioita toimii myös Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa. Yhteispohjoismaisia kokouksia pidetään vuosittain. Lisäksi yhdistyksellä on aktiivista yhteydenpitoa moniin Euroopan maihin. Yhdistyksen toimihenkilöt osallistuvat säännöllisesti alan kansainvälisiin kongresseihin.
Tulevaisuuden näkymät:
Tarttuvat eläintaudit ovat olleet jatkuvasti otsikoissa. Vakavia epidemioita on esiintynyt EU:n alueella vuosittain. Keski-Euroopassa kotieläintuotannon keskittyminen ja kulttuuriin sidotut toimintatavat (mm. eläinmarkkinat ja eläinkuljetukset maasta toiseen) altistavat tarttuvien tautien leviämiselle. Samoin EU:n vapaan kaupan periaate ei edistä taudinaiheuttajien hallitsemista, vaan lisää eläintautien leviämisriskejä. Suomi on Euroopan eläintautivapaimpia maita kaikilla tuotantoeläinsektoreilla. Tautiuhkat eivät ole viime vuosina vähentyneet vaan kasvaneet. Unionin laajentumisen myötä uusia haasteita tälläkin sektorilla riittää.
Yhdistyksen rooli tuotantoeläinten terveydenhuollon koordinoinnissa antaa mahdollisuudet olla mukana kehittämässä kotieläintuotantomme vahvuuksia kansallisen elintarviketuotannon laatustategian mukaisesti. Koordinointityö on tuonut tullessaan lisää tehtäviä: sikaloiden erityistason ja kansallisen tason seuranta sekä sikaloiden terveysluokitusten valvonta ovat siirtyneet ETT:n hoidettaviksi. Maa- ja metsätalousministeriö tulee hyödyntämään tietokantaa sikaloiden epidemiologisessa seurannassa.
Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry - Toiminnanjohtaja eläinlääkäri Pirjo Kortesniemi
