Afrikkalainen sikarutto

Aiheuttaja:

  • Asfivirus, joka säilyy kuukausia tartuntavaarallisena sianlihassa ja sianlihatuotteissa sekä sairastuneesta siasta verta imeneessä punkissa.
  • Virus on erittäin kestävä. Se voi säilyä 11 päivää sian lannassa, 140 päivää saastuneessa lihatuotteessa ja vuosia pakastetussa ruhossa. Tuhoutuu parhaiten alle pH 4 mutta kestää emäksisyyttä aina pH 13,5 asti.
  • Virus kuolee 30 min. 60°C.
  • Vain sika ja villisika sairastuvat sikaruttoon, eräät villisikalajit voivat kantaa virusta sairastumatta.

 

Vakavuus:

  • Yksi vakavimmista sikojen tarttuvista taudeista.
  • OIE:n listaama vaarallinen eläintauti.

 

Esiintyvyys:

  • Ei ole tavattu koskaan Suomessa ja on harvinainen EU:n alueella.
  • Afrikassa levinnyt laajalle, Euroopassa tauti on hävitetty Espanjasta ja Portugalista 1990-luvulla. Sitä esiintyy endeemisenä Sardiniassa ja Madagaskarilla. Georgiassa ja sen lähinaapurimaissa Armeniassa, Azerbaizanissa ja Venäjällä sekä Mauritiuksella tautia on esiintynyt vuodesta 2007 lähtien.
  • Venäjän tilanne aiheuttaa Suomelle tartuntariskin: lokakuussa 2009 sekä tammi- ja maaliskuussa 2011 oli taudinpurkaukset Pietarin lähellä vain n. 200 km päässä Suomen rajasta. Vuonna 2011 tartunta on löytynyt myös Moskovan itäpuolelta, Nitzhni Novgorodin alueelta, Murmanskista, Arkhangelista ja Tverin alueelta.

 

Leviäminen:

  • Siat erittävät virusta kaikissa eritteissään. Leviää helposti tartunnan saaneen sian mukana, sianlihan ja sianlihatuotteiden (esim. metvursti), ihmisen, esineiden ja kulkuneuvojen välityksellä.
  • Puutiaiset (erityisesti Ornithodoros-lajin punkit) voivat kantaa virusta pitkään, siirtää sitä jälkeläisiinsä ja levittää puremansa mukana. Myös muut vertaimevät hyönteiset saattavat levittää virusta, esim. kärpäset pystyivät kantamaan virusta laboratorio-oloissa 24 tuntia.
  • Villisiat voivat toimia endeemisillä alueilla viruksen kantajina ja vaeltaessaan viedä tartuntaa lähialueille.
  • Venäjällä todettu leviävän 260 km vuodessa länteen; tulevina vuosina suuri riski Suomelle ja Baltian maille!

 

Riskitekijät:

  • Kuumentamattoman, lihaa sisältävän ruokajätteen syöttö sioille
  • Leviäminen vektorivälitteisesti esim.kuljetusautojen, lannan, tavaroiden jne. mukana
  • Leviäminen ”luontoon” punkkipopulaatioon ja edelleen villisikoihin
  • Villisikojen metsästys endeemisillä alueilla

 

Itämisaika:

  • 4-19 vrk. Akuutissa muodossa yleensä 5-7 vrk.

 

Tautimuodot:

  • Kaikki tautimuodot perakuutista (äkillinen kuolema) subkliiniseen (piilevään) ovat mahdollisia.

 

Oireet:

  • Akuutti tautimuoto: korkea kuume (40-41°C), huono ruokahalu, apatia, makailu ja verenpurkaumat iholla (punaisia läikkiä erityisesti korvissa, hännässä, jaloissa ja kinkuissa). Lisäksi sioilla voi esiintyä ruuansulatuskanavan-  (oksentelua, ummetusta tai ripulia) tai hengitystiesairauksien oireita (silmä- ja nenävuotoa, hengitysvaikeuksia) sekä neurologisia oireita (kouristelua). Emakoilla abortit ovat tavallisia. Akuutissa muodossa kuolleisuus on korkea ja se tapahtuu yleensä 7-10 vrk:n kuluessa. Perakuutissa muodossa eläin kuolee ilman edeltäviä oireita.
  • Subakuutti tautimuoto: samoja oireita kuin akuutissa muodossakin mutta lievempinä. Nuorilla eläimillä kuolleisuus voi olla korkea, vanhemmilla eläimillä se on yleensä matalampi. Eläimet joko kuolevat tai paranevat taudista 3-4 viikossa.
  • Piilevä tai krooninen tautimuoto: Viruksen matalan virulenssin omaavat kannat voivat aiheuttaa eläimissä abortteja. Eläimet voivat myös olla oireettomia tai niille voi kehittyä taudin krooninen muoto. Sen oireita ovat ajoittainen kuumeilu, huono ruokahalu, laihtuminen, niveltulehdukset, ja hengitystieoireet, mm. yskä, ripuli ja oksentelu. Iholle voi kehittyä haavaumia tai rupimaisia muutoksia. Joskus oireena voi olla pelkästään rääpälöityminen ja laituminen.

 

Epäily:

  • Samantyylisiä oireita voi esiintyä esim. klassisessa sikarutossa, sirkovirustaudeissa, PRRS-taudissa, Aujezskyn taudissa, Glässerin taudissa, sikaruusussa tai myrkytystapauksissa (esim. lantakaasu).

 

Vastustus:

  • Ei hoitoa. Rokotus kielletty EU:n alueella eikä rokotetta tällä hetkellä ole markkinoillakaan.
  • Helposti leviävä eläintauti, vastustetaan Maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 6/EEO/2003 mukaan (mm. kaikki tartunnan saaneen sikalan siat tapetaan ja raadot hävitetään. Tilat pestään ja desinfioidaan. Tilan ympärille muodostetaan väh. 3 km leveäsuojavyöhyke ja 10 km leveä valvontavyöhyke, joilla noudatetaan erityistoimia).
© ETT ry