Scrapie eli lampaiden ja vuohien kutkatauti

Aiheuttaja:

• Nykykäsityksen mukaan prioni eli pieni valkuaisaine
• Prioni on erittäin kestävä: tavanomaiset desinfiointiaineet, kuumuus, ultraviolettivalo, ionisoiva säteily tai formaliinikaasutus eivät tehoa siihen.

Esiintyvyys:

• Esiintyy lampailla, toisinaan myös vuohilla.
• Nykytietämyksen mukaan ei tartu ihmiseen.
• Laajalle levinnyt Euroopassa, Aasiassa ja Amerikassa. Australiasta ja Uudesta-Seelannista onnistuttu hävittämään radikaalein toimenpitein 1950-luvulla.
• Tauti tunnettu esim. Isossa-Britanniassa jo vuodesta 1732.
• Suomessa ensimmäinen tapaus vuohilla vuonna 2002. Lampailla klassista scrapie-tartuntaa ei ole Suomessa todettu.
• Epätyypillinen scrapie NOR-98 on Suomessa esiintynyt sekä lampailla että vuohilla, yhteensä kuudella eläimellä 2004-2009.
• Lisätietoa Suomen tilanteesta (Evira)

Leviäminen:

• Tarttuu yleensä emältä jälkeläiselle joko sikiökaudella tai suun kautta syntymän jälkeen. Jälkeiset tartuntavaarallisia muille lampaille tai vuohille!
• Voi tarttua myös suoraan sairaasta eläimestä terveeseen tai epäsuorasti esim. saastuneiden laitumien välityksellä.
• Perintötekijöillä merkitystä: eräät lammasrodut herkempiä kuin toiset (esim. Merino), suomenlampaista suurin osa on herkkiä tartunnalle. ARR/ARR-genotyypin lampailla riskin katsotaan olevan vähäisempi
• Sairastuvuus tartunnan saaneella tilalla vaihtelee eri maissa/tiloilla: n. 1-30 % tilan eläimistä sairastuu vuosittain.

Riski:

• Lampaiden tai vuohien maahantuonti

Itämisaika:

• Pitkä, jopa vuosia. Sairastuneet ovat yleensä 2-5 -vuotiaita.

Aiheuttaa:

• Kuumeettoman, tarttuvan, hitaasti kehittyvän, jatkuvasti etenevän ja rappeuttavan keskushermoston sairauden, joka johtaa kuolemaan.
• Suuria taloudellisia tappioita lammastaloudelle maissa, joissa esiintyy.

Oireet:

• Ensimmäisenä käytöksen muutos ja kutina (peräaukko, jalat, pään ja niskan alue). Lisäksi mahdollisia pään tärinä ja turvotus sekä tuijottava katse. Ruokahalu säilyy.
• Toisessa vaiheessa liikkumishäiriöt: nostavat etujalkoja huomattavan korkealle, takajalkojen heikkous ja koordinaatiohäiriöt. Kutina pahenee niin, että lammas hankaa ja nuolee itseään voimakkaasti (villavauriot).
• Loppuvaiheessa lihassurkastuma sekä jatkuvasti lisääntyvä väsyminen, joka vaikeuttaa myös syömistä (laihtuvat voimakkaasti). Käytöshäiriöitä, kaatuilua. Myös sokeutta tai nieluhalvauksia todetaan ennen kuolemaa.
• Kuolevat yleensä noin 6 viikon - 6 kuukauden sisällä oireiden alkamisesta.

Diagnoosi:

• Ei voida tutkia elävästä eläimestä! Aivotutkimus kuolleelta eläimeltä.

Hoito:

• Ei hoitoa! Stamping out eli kaikkien tilan lampaiden ja vuohien hävittäminen. Epätyypillisen scrapien (NOR-98) takia ei enää tarvitse hävittää tilan kaikkia eläimiä.

Vastustus:

• Kuuluu ns. TSE-tauteihin eli ”tarttuviin sienimäisiin aivorappeutumatauteihin”, joihin myös BSE eli hullun lehmän tauti luokitellaan.
• Kuuluu OIE:n (Maailman eläintautijärjestö) listaamiin tauteihin.
• Suomessa virallisesti vastustettava, luokiteltu vaaralliseksi eläintaudiksi. 
• Valvontaohjelma käynnistetty Suomessa 1997, pakollinen yli 20 uuhen ja/tai kutun tiloille.
• Suomessa testataan tiloilla kuolleet ja lopetetut yli 18 kuukauden ikäiset lampaat ja vuohet. Lisätietoa näytteenotosta (Evira).