Tuottaja voi itse vaikuttaa eläintensä terveyteen ja vähentää huomattavasti riskiä tarttuvien eläintautien leviämisestä tilalle. Seuraavassa on esitetty kymmenen toimenpidettä, jotka eivät maksa paljon, mutta voivat estää tilan talouden kannalta kohtalokkaiden eläintautien leviämisen maatilalle. Osa ohjeista on enemmän suosituksia, joiden pohjalta voi omaa maalaisjärkeä käyttäen kehittää tilan tautiturvaa.

1. ELÄINAINEKSEN OSTO

Muista, että eläimen ostajana sinulla on oikeus ja velvollisuus esittää myyjälle eläinten terveyteen liittyviä vaatimuksia.

a.)   Jos hankit eläinainesta ULKOMAILTA tai ostat tuontieläimiä, spermaa tai alkioita varmistu, että ne on tuotu ETT: n ohjeiden mukaisesti. Tällöin on varmistettu, että tarttuvien tautien varalta tarpeelliset tutkimukset ja muut toimenpiteet on tehty, jolloin mahdolliset piilevätkään taudit eivät leviä tilallesi tai naapuriin ja lähialueelle.

b.)   KOTIMAASTA eläimiä ostettaessa on syytä vaatia todistus lähtökarjan terveydentilasta (esim. BVD, pälvisilsa, salmonella). Käytä eläinkaupassa apuna ETT:n terveystodistuslomakkeita.

Älä hanki lypsykarjatilalle eläimiä lihanautakasvattamoista. Välitysvasikat, joiden lähtökarjan tautitilannetta ei tunneta, ovat suuri riski lypsykarjatilalle. Lihanautakasvattamoissa ostovasikat on hyvä sijoittaa aluksi omaan osastoonsa.

Mikäli lypsykarjatilalla on salmonellavakuutus, noudata suojeluohjeita, jotka edellyttävät ostoeläimen tutkimista salmonellan varalta jo lähtötilalla.

     2. ELÄINTEN MYYNTI

Kun tilasi eläimiä haetaan teurastukseen tai välitykseen, huolehdi siitä, ettei eläinten hakijoiden tarvitse kulkea kaikkien eläintilojen läpi. Esim. ruokintapöydällä kulkeminen ja muiden eläinten koskettelu on kiellettävä. Eläimet on hyvä itse siirtää lastauksessa oven lähelle. Eläinkuljettajille on syytä tarjota talon puolesta suojavaatetus ja -jalkineet sekä vähintään käsien ja saappaiden pesu- ja desinfiointimahdollisuus.

Jos karjassa on esiintynyt tarttuvien tautien oireita, älä myy eläimiä pitoon ennen kuin vähintään kuukausi on kulunut oireiden häviämisestä.

3. REHUT

Huolehdi rehuja ostaessasi, että rehut on valmistettu/tuotu ETT: n POSITIIVILISTALLA mukana olevien yritysten toimesta. Listaa julkaistaan mm. Maaseudun Tulevaisuudessa ja Landsbygdens Folkissa, ja sille pääsevät vain ne yrittäjät, jotka ovat toiminnassaan sitoutuneet tautiriskien hallintaan (hyväksytty omavalvonta ja tuontitutkimukset). Huom. jälleenmyyjiltä sekä kivennäis- ja vitamiinivalmistajilta ei edellytetä liittymistä positiivilistalle.

Jos itse tuot maahan rehua, varmista, että tuontierä tutkitaan Suomessa salmonellan varalta ennen käyttöönottoa (säilytä tutkimustodistus).

Huolehdi, että rehunkuljetusreitit eivät risteä lannankuljetus- ja eläinten laidunreittien kanssa.

4. VIERAILIJAT

Päästä eläinsuojiisi vain pakolliset vierailijat (lomittaja, seminologi, eläinlääkäri, neuvoja, karjantarkkailija, eläinkuljettaja, pakolliset tarkastajat tms.).

Tarjoa vierailijoille puhdas ja kuiva suojavaatetus sekä saappaat (lyhyelle käynnille riittävät myös muoviset jalkinesuojat). Varaa vierailijan työvälineitä varten tukeva, esim. sanomalehdillä päällystetty, hyvin valaistu pöytätaso. Järjestä myös käsien ja työvälineiden pesumahdollisuus. Desinfiointiainealtaat ovilla ovat oikein käytettyinä lisäsuoja eläintauteja vastaan (puhdas liuos kävijöille, altaaseen vain pestyin saappain); väärin käytettyinä ne saattavat olla oikea taudinpesä! Penkki sisäänkäynnin yhteydessä helpottaa vaatteiden vaihtoa.

5. ULKOMAAN MATKAT JA ULKOMAISET VIERAILIJAT

Pukeudu kertakäyttöisiin suojavaatteisiin, jos vierailet ulkomaan matkoilla eläintiloilla. Älä mene kotimaassa eläintiloihin ennen kuin aikaisintaan 48 tuntia matkan jälkeen virustautien leviämisen estämiseksi. Sauno matkan jälkeen perusteellisesti, pese matkalla käytetyt vaatteet ja desinfioi kengät. Myös muut matkavarusteet, kuten laukut, voi kuumentaa saunassa muutaman tunnin ajan.

Älä tuo eläinperäisiä tuotteita tuliaisiksi ulkomaan matkoilta!

Jos olet saanut matkallasi ripulin, varmistu ettet ole salmonellan kantaja. Tauti voi tarttua välitykselläsi tilasi eläimiin!

Vierailuja maihin, joissa esiintyy helposti leviäviä eläintauteja, ei suositella. Tällaisista maista tulevia vierailijoita ei päästetä tuotantoeläintiloihin.

Ulkomaisia vierailijoita koskee myös 48 h:n sääntö sekä suojavaateohje.

6. MUUT KOTIELÄIMET JA HAITTAELÄIMET (LINNUT JA JYRSIJÄT)

Muiden kotieläinten paikka ei ole tuotantoeläintiloissa. Huolehdi, että koirien ja kissojen ulosteita  ei pääse eläinten rehuihin. Kissoja tulee olla vain kohtuullinen määrä hiirien ja rottien hävittämiseksi.

Haittaeläimet voivat toimia taudin levittäjinä, joten jyrsijät tulee hävittää säännöllisesti ja rehut/rehuvarastot suojata lintujen ulosteilta (katetut rehusiilot ja –astiat, tuuletus- yms. aukkoihin verkotus jne.).

Kaikkien eläinten pääsy maitohuoneeseen tule estää!

Jos tilallasi on siipikarjaa, toimi siipikarjalle annettujen ohjeiden mukaisesti; pidä linnut riskiaikana sisällä ja estä kontaktit luonnonlintuihin. Siipikarjan ruokintapaikka on hyvä pitää sisätiloissa.

7. TARTUNTAKETJUN KATKAISU, TARTUNTAPAINEEN LASKU

Tuotantotilojen yleisestä HYGIENIASTA huolehtiminen (lannanpoisto, karsinoiden ja parsien sekä ruokintakourujen ja juomakuppien säännöllinen puhdistus, kärpästen torjunta jne.) vähentää tautiriskiä. Eläintiheyden nousu lisää tartuntapainetta, sillä yleensä taudit leviävät eritteiden tai toisen eläimen kosketuksen välityksellä.

Ikärakenteeltaan yhtenäinen eläinaines on vastustuskyvyltäänkin yhtenäisempi ja tautien vastustamisen kannalta suotavampi esim. eläinten sijoittelua ja navetan osastointia ajatellen. Lisäksi tilat voidaan erien välillä puhdistaa tehokkaasti tartuntojen hävittämiseksi.

ITSESTÄÄN KUOLLEIDEN ELÄINTEN HÄVITYKSESTÄ huolehditaan määräysten mukaisesti (keräily).

8. ELÄINTEN VASTUSTUSKYVYN LISÄÄMINEN

Eläinten vastustuskykyyn voi vaikuttaa monin tavoin.

Parantamalla eläinten OLOSUHTEITA ja kehittämällä TUOTANTOMENETELMIÄ sekä tarjoamalla mahdollisuuksia lajille ominaiseen käyttäytymiseen vähennetään eläinten kokemaa stressiä ja vaikutetaan positiivisesti niiden vastustuskykyyn.

Toteuttamalla ruokintasuunnitelmaa ja huolehtimalla riittävästä veden saannista parannetaan eläinten mahdollisuuksia tuottaa tehokkaasti ja pysyä terveenä.

9. TERVEYDENHUOLTO JA TAUTISEURANTA

Liity ETU- terveydenhuoltoon nautatilojen terveydenhuollon seurantajärjestelmä Nasevan kautta, tuotosseurantaan sekä meijereiden ja teurastamoiden sekä maaseutukeskusten laatuohjelmiin.

ETU- terveydenhuolto perustuu tilan ja eläinlääkärin väliseen terveydenhuoltosopimukseen. Eläinlääkäri käy tilalla säännöllisesti sopimuksen mukaisesti, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Eläinlääkärin terveydenhuolto-käynneillä käsitellään vähintään kansallisesti sovitut tavoitteet olosuhteiden, jäämähallinnan ja tarttuvien tautien hallinnan osalta.  Terveydenhuoltosuunnitelman avulla pyritään parantamaan karjan terveyttä ja tuotantoa.

Mikäli naudoilla on tarttuvaa ripulia ja/tai voimakkaita yskänoireita, ilmoita siitä myös seminologia tilatessasi, sekä  meijerille ja teurastamolle ( mikäli olet myymässä teuras- tai välityseläimiä). Tällöin voidaan tilanne huomioida ajoreittien suunnitellussa.

10. ASENNE, MOTIVAATIO, YHTEISTYÖ

Tautien torjunta ei välttämättä vaadi suuria investointeja. Oikea asennoituminen päivittäisiin rutiineihin ja jatkuva valppaus parantavat tilasi tautisuojaa nopeasti ja pysyvästi.